Verrattuna 1970-luvun puoleenväliin, nuorten (12—18 v.) liikapainoisuus on lähes kolminkertaistunut. Nykyisin noin 20 % nuorista on joko liikapainoisia tai selvästi lihavia. Toinen havaittu muutos on se, että lihavat ovat entistä lihavampia. Laihoja on suunnilleen yhtä paljon kuin ennenkin. Muutos kertoo siitä, että lihomiselle taipuvaisilla nuorilla on entistä vaikeampi säilyttää normaali paino.

Tampereella tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että 5-vuotiailla lihominen on viimeisen 20 vuoden aikana ollut selvästi vähäisempää kuin 12-vuotiailla. Myös Ruotsalaisten tutkimusten mukaan lasten lihominen näkyy selkeästi vasta kouluikäisillä. Nämä tulokset kertovat, että vasta kouluikäisillä ympäristö on muuttunut niin paljon, että lihominen on tullut helpommaksi. Tämä ei tietenkään vieritä vastuuta pois vanhemmilta, mutta se korostaa, että myös monilla muilla asioilla on merkitys.

Mikä sitten muuttuu tultaessa kouluikään ja mikä kouluikäisillä on muuttunut vuosien varrella? Lapsen itsenäistyessä vanhemmat näkevät yhä harvemmin, mitä lapsi suuhunsa pistää. Kun vielä viikko- tai kuukausirahaa tulee enemmän ja samalla kavereiden merkitys ruoan valinnassa on aina vain tärkeämpää, alkavat karkit, limsat, pikaruoat ja muut lasten herkut maistua yhä useammin. Koulussa tarjottua terveellistä ateriaa ei useinkaan syödä kokonaan ja nälkä tyydytetään ruoalla, jonka ravitsemuksellinen laatu on heikkoa. Syöminen muuttuu myös usein epäsäännölliseksi – syödään aina kun tekee mieli, ei silloin kun on nälkä tai kun on ruoka-aika.

Tutkimusten mukaan jo ala-asteella lasten kokonaisliikkuminen alkaa vähentyä. Vielä tätäkin voimakkaammin liikunta vähenee murrosiässä. Näihin muutoksiin on useita syitä: koulussa istutaan enemmän kuin päiväkodissa, läksyjen lukemiseen menee koko ajan enemmän aikaa, tietokonetta ja pelikonsoleja käytetään enemmän jne. Pihaleikit myös vähenevät. Esimerkiksi 6-luokkalaiset ovat vähemmän aktiivisia välitunneillakin verrattuna 3-luokkalaisiin.

Kouluja lakkautetaan ja lasten koulumatkat pitenevät. Näin vanhemmille tulee aina vain suurempi houkutus antaa lapselle autokyyti kouluun. Aina koulutie ei myöskään ole turvallinen, jolloin on luonnollista, ettei lapsen anneta pyöräillä tai kävellä kouluun. Koulun tai kodin pihan liikuntaolosuhteet ja urheilumahdollisuudet lasten kotikunnassa vaikuttavat myös fyysiseen aktiivisuuteen.

Keventäjän ei pidä muuttaa ruokavaliota yksin – itse asiassa keventäminen on juuri Se Tärkeä Tilaisuus koko perheen ruoka- ja liikuntatottumusten muuttamiseksi. Jääkaapin sisällön valinnan lisäksi vanhempien on muistettava syödä ja liikkua yhdessä lasten kanssa. Perheen yhteisillä ruokahetkillä voi myös vaivihkaa opettaa lapsille hyviä ruokatottumuksia. Välipalojen tekeminen lapselle on myös hyvä teko. Esimerkiksi kuoritut ja pilkotut hedelmät muovipurkissa voivat lapsen omasta mielestäkin olla aivan erinomainen ja herkullinen välipala. Perheliikunta on hyödyllistä sekä fyysisen, psyykkisen että sosiaalisen terveyden kannalta.

Kouluissa opettajien pitäisi syödä lasten kanssa ja ainakin pyrkiä siihen, että koululounas nautitaan kokonaisuudessaan. Limsa- ja karkkiautomaateilla ei ole mitään tekemistä kouluissa. Jos aikuisilta on tupakointi kielletty työpaikoilla, ei ole lainkaan väärin kieltää lapsilta limujen ja karkkien ylimääräinen mässäily. Koulupiha on kunnostettava lähiliikuntapaikoiksi ja opettajien pitäisi välitunneilla keskittyä lasten liikunnalliseen aktivointiin. Liikuntatuntejakin tarvittaisiin lisää.

Kunnilla on oma vastuunsa. Liikkumaan innostavat pyörätiet, koulujen pihat, liikuntapaikat, skeittialueet ja muut tilat, johon lapsilla on helppoa ja turvallista mennä ja jossa on kavereita. Aina ei liikunta vaadi hienoja tiloja, sillä esimerkiksi lähimetsät ovat monille alakouluikäisille varsinaisia suosikkileikki- ja liikkumispaikkoja.

Lapsen on kuitenkin saatava olla myös lapsi ja nauttia hullutteluista aivan kuin aikuistenkin. Niinpä synttärijuhlissa voi tietysti tarjota porkkanoita dippikastikkeessa, mutta jäätelön, täytekakun ja karkkien tarjoaminen tällaisissa tilaisuuksissa on aivan paikallaan.

Nuorten liikapainoisuus on lähes kolminkertaistunut
Keventäminen on tilaisuus koko perheen ruoka- ja liikuntatottumusten muuttamiseksi. Myös kouluissa lasten ja nuorten ravinto- ja liikuntatottumuksiin pitäisi puuttua.

Mikael Fogerholm

Mikael Fogerholm, ravitsemustieteen professori, ETT

Mikael Fogelhom on Suomen tunnetuimpia ravitsemuksen asiantuntijoita. Hän on Helsingin Yliopiston ravitsemustieteen professuurin ohella aktiivinen yhteiskunnallinen ravitsemusvaikuttaja. Mikael harrastaa kestävyysliikuntaa ja pianonsoittoa. Mikael toimi Keventäjien asiantuntijana vuosina 2006-2015.

  • Nukkumalla paino hallintaan?

    Nukkuessa ei kulu paljon energiaa, joten runsaan nukkumisen luulisi edistävän lihavuutta – eikö tämä ole ihan luonnollista? Asia onkin päinvastoin, sillä univaje saa syömään enemmän. Tutkimukset kertovat ihan kummia: etenkin lapsilla, nuorilla ja työikäisillä vähiten...
  • Raskaus ja imetys – avoin ikkuna uusille elintavoille

    Raskauden ja imetyksen aikana ei laihduteta, mutta terveistä elämäntavoista on silti syytä pitää huolta. Jopa noin puolella lihavista naisista lihavuus on alkanut raskauksista, joten syytäkin elämäntapojen tarkkailuun on. Raskaus ja imetys ovat elämänvaiheita, jolloin kiinnostus...
  • Painanko liikaa?

    Huomattava osa - joidenkin arvioiden mukaan jopa puolet - suomalaisista on huolissaan omasta painostaan ja haluaisi laihtua. Liika paino lisää pitkäaikaissairauksien vaaraa sekä heikentää fyysistä toimintakykyä ja usein myös elämänlaatua, joten huoli saattaa olla ihan...

Lue lisää:

Kirjoita haku ja paina Enteriä

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Pin It on Pinterest