Kenen paino sitten on liian suuri? Eräs lääkäriystäväni sanoi, että ihminen on lihava, silloin kun hän ei voi nauramatta katsella omaa vartaloaan peilistä. Kauneus ja lihavuus ovat kuitenkin katsojan silmissä, joten vähän tarkempia menetelmiä kannattaa käyttää.

Yksinkertainen painoindeksi

Yksinkertaisin menetelmä on painoindeksi (BMI), jonka saa jakamalla paino (kg) pituuden (m) neliöllä. Siis: Jos esimerkiksi 170 cm (1,70 m) pitkä henkilö painaa 80 kg, hänen painoindeksinsä on 80/1,72 = 80/(1,7 x 1,7) = 80/2,89 = 27,7 kg/m2.

Painoindeksin tulkinta perustuu suuriin tutkimuksiin, joissa on seurattu tuhansia tai kymmeniätuhansia ihmisiä. Näissä tutkimuksissa painoindeksi on lisännyt todennäköisyyttä sairauksiin ja kuolleisuuteen alla olevan taulukon mukaisesti.

Ohessa painoindeksin viitealueet.

  • alle 18,5: Paino on ihannetta pienempi. Sairastuvuusriski on suurentunut. Usein laihuus on kuitenkin seuraus sairaudesta, eikä sen syy.
  • 18,5-24,9: Ihannepaino. Laihduttamiseen ei ole mitään terveydellistä syytä.
  • 25,0-29,9: Lievä lihavuus. Sairastuvuusvaara on suurentunut. Laihduttamiseen ei yleensä ole tarvetta, ruoka- ja liikuntatottumusten muuttamiseen sen sijaan usein on.
  • 30,0-34,9: Merkittävä lihavuus. Sairastuvuusvaara on selvästi suurentunut, myös tavallista suurempi kuolleisuusriski. Laihduttaminen on perusteltua.
  • 35,0-39,9: Vaikea lihavuus. Todennäköisyys sairastua lihavuuden takia on jo hyvin suuri. Laihduttaminen on erittäin perusteltua.
  • 40 tai enemmän: Sairaalloinen lihavuus.

Vyötärön ympärysmittaus varmentaa tuloksen

Painoindeksi saattaa olla jonkin verran koholla myös suuren lihasmassan takia. Luuston painavuus sen sijaan ei ole kovin hyvä selitys. Koska vatsan seudulle kertyvä rasva on terveydelle kaikkein haitallisista, vyötärön ympäryksen mittauksella voidaan varmentaa, aiheuttaako liika paino terveydellisen vaaran. Vyötärön ympärys mitataan alimman kylkiluun ja suoliluun puolestavälistä eli yleensä pari senttimetriä navan yläpuolelta. Mittaus tehdään normaalin uloshengityksen lopussa. Käytä ihoa myötäilevää, mutta joustamatonta mittanauhaa (esim. ompelumittanauha) ja mielellään kaveria, joka tekee mittauksen. Mittanauhan on pysyttävä vaakatasossa.

Vyötärön ympärysmitan käyttö lihavuuteen liittyvän sairastuvuusvaaran arvioinnissa.

  • Ei vaaraa, kun vyötärön ympärysmitta on naisilla alle 80 cm, miehillä alle 90 cm
  • Lievä vaara, kun vyötärön ympärysmitta on naisilla 80-90 cm, miehillä 90-100 cm
  • Huomattava vaara, kun vyötärön ympärysmitta on naisilla yli 90 cm, miehillä yli 100 cm

Vyötärön ympärysmittaus on siksikin hyvä, ettei sitä voi oikein selitellä. Vatsalihasten harjoituttaminen esimerkiksi punttisalilla ei nimittäin suurenna vyötärön ympärystä niin, että sillä saataisiin virheellinen tulos.

Rasvaprosentin arviointia ei tarvita

Monissa kuntosaleissa on laitteita, jotka antavat arvion rasvan osuudesta kehon painossa eli ns. rasvaprosentin. Yleisimmin käytetty laite on bioimpedanssi, jonka mittaus perustuu muutaman muun tekijän ohella kehon sähkövastukseen. Varastoitunut rasva on kuivaa kudosta, mikä lisää sähkövastusta. Lihaksessa taas on paljon vettä, mikä vähentää vastusta.

Bioimpedanssimittausten pulmia on kaksi: Ensinnäkin eri laitteilla saadaan eri tulos ja joskus ero voi olla jopa useita prosenttiyksiköitä. Toiseksi laitteiden arvio rasvan määrän sopivuudesta ei ole samalla tavalla kansainvälisesti yhtenäinen kuin tulkinta painoindeksin tai vyötärön ympärysmitan sopivuudesta. Painoindeksin ja vyötärön ympäryksen mittauksen jälkeen rasvaprosentin arviointi ei siten tuo uutta tai varmempaa tietoa.

Kyse on todennäköisyyksistä

Vaikka paino olisi karannut käsistä, ei peli ole menetetty. Aina on mahdollisuus pudottaa painoaan ja jo 5 % laihtuminen on terveydelle hyväksi. Ja vaikka tämäkin yritys epäonnistuisi, on hyvä muistaa, että fyysisesti aktiivinen ja järkevästi syövä liikapainoinen on aina terveempi kuin samanpainoinen, mutta laiska ja epäterveellisesti ahmiva.

Mikael Fogerholm

Mikael Fogerholm, ravitsemustieteen professori, ETT

Mikael Fogelhom on Suomen tunnetuimpia ravitsemuksen asiantuntijoita. Hän on Helsingin Yliopiston ravitsemustieteen professuurin ohella aktiivinen yhteiskunnallinen ravitsemusvaikuttaja. Mikael harrastaa kestävyysliikuntaa ja pianonsoittoa. Mikael toimi Keventäjien asiantuntijana vuosina 2006-2015.

  • Painanko liikaa?

    Huomattava osa - joidenkin arvioiden mukaan jopa puolet - suomalaisista on huolissaan omasta painostaan ja haluaisi laihtua. Liika paino lisää pitkäaikaissairauksien vaaraa sekä heikentää fyysistä toimintakykyä ja usein myös elämänlaatua, joten huoli saattaa olla ihan...
  • Aurinkoa, D-vitamiinia!

    D-vitamiini on monivaikutteinen hormoni. Sen tunnettu vaikutus on kalsiumin imeytymisen parantuminen ja osteoporoosin esto. Tutkimuksissa on kuitenkin huomattu, että D-vitamiini vaikuttaa monissa muissakin kudoksissa kuin luussa. D-vitamiini toimii suolessa, munuaisissa, sydämessä, mahalaukussa, haimassa, aivoissa, ihossa,...
  • Pitääkö kaikkien syödä samalla tavalla?

    Miksi terveyssuosituksia tehdään, vaikka jokainen meistä reagoi yksilöllisesti erilaisiin tapoihin esimerkiksi syödä ja liikkua? Ravitsemustieteiden professori Mikael Fogelholm vastaa. "Monet meistä on kuullut seuraavanlaisia tarinota: Isoisäni ei koskaan syönyt viljavalmisteita. Hän eli 90-vuotiaaksi ja silloinkin...

Lue lisää:

Kirjoita haku ja paina Enteriä

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Pin It on Pinterest