Tuijota peiliin, älä lukuja – rasvaprosentti vai painoindeksi?

Krista Kupariharju, ruokatoimittaja

Yhteiskunnassamme kaiken täytyy olla mitattavissa. Erityisesti painonhallinnan maailma tutustuttaa mieluusti uuden keventäjän grammojen, indeksien ja prosenttien tiheään viidakkoon. Määrittelemätön ylipaino ylittää käsityskykymme, joten olemme kehittäneet erilaisia luovia tapoja mitata sitä.

Painoindeksi jakaa laihoihin ja lihaviin

Painoindeksi selviää, kun paino jaetaan pituuden neliöllä. Painoindeksin avulla ihmiset voidaan kategorioida esimerkiksi ”normaalipainoisiksi” tai ”merkittävästi ylipainoisiksi”. Painoindeksi ei kuitenkaan yksin riitä ylipainon määrittelemiseen, sillä se saattaa olla suuri esimerkiksi ruumiinrakenteen tai muiden tekijöiden vuoksi.

Rasvaprosentti lupaa kurkistaa sisuksiin

Vanhanaikaisen painoindeksin rinnalla hehkutetaan rasvaprosenttia. Perinteinen tapa selvittää rasvaprosentti on ns. ihopoimumenetelmä, jossa pihdeillä napataan kiinni rasvakudoksesta, eri kohdista kehoa. Klassinen menetelmä on kehitetty alun perin kehitysmaiden aliravitsemustasojen kartoittamista varten.

Pihtien tilalle ovat nousseet erilaiset elektroniset mittalaitteet, kuten kotiin ostettavat kehonkoostumusvaa’at. Näiden ”mopomallien” lisäksi kuntokeskuksilla on käytössään isompia vastaavia ja niillä voidaan voidaan (rahaa vastaan) selvittää, kuinka rasvainen asiakas on. Elektronisesti mitattu rasvaprosentti lupaa kertoa sen, mikä ei peilistä näy. Asiakasmäärä kasvaa, kun yhä useampi hoikalta näyttävä osoittautuukin ”laihaksi läskiksi.”

Elektroniikkaankaan ei voi luottaa

Kehonkoostumusmittaus perustuu kehon sähköjohtavuuteen, eli bioimpedanssiin. Laitteeseen syötetään mitattavan henkilön ikä, pituus, paino ja sukupuoli, jonka jälkeen laite mittaa rasvaprosentin esimerkiksi käsien kautta. Ongelmana on kuitenkin se, että mittaustuloksiin vaikuttavat muun muassa yleinen nestetasapaino sekä hormonitoiminta. Lupaukset vatsaonteloihin kätkeytyvän, haitallisen viskeraalirasvan paljastamisesta tuntuvat myös suurilta, sillä mikään osa laitteesta ei kosketa vatsan seutua. Kaiken lisäksi ei ole olemassa ehdottoman oikeita viitearvoja antavia taulukoita, joihin prosenttilukuja voisi vertailla. Samakaan prosentti ei automaattisesti näytä samalta eri ihmisillä.  Sellaiset ”totuudet” kuin, että naisilla näkyvät vatsalihakset vasta, kun rasvaprosentti on alle 20, ovat nimenomaan pelkkiä ”totuuksia”.

Huomattavasti luotettavammin rasvaprosentin mittaus onnistuu hyvin kalliilla, tieteelliseen tarkoitukseen kehitetyillä laitteilla. Tavallinen ihminen pääsee kuitenkin vain erittäin hyvällä tuurilla tällä tavoin rasvaprosenttiaan mittauttamaan. Jos rasvaprosenttidatan seuraaminen koti- tai kuntokeskuslaitteilla houkuttaa ylivoimaisesti, mittaukset kannattaa sentään tehdä aina samalla laitteella ja verrata tuloksia ainoastaan omiin aikaisempiin tuloksiin. Yksittäisiin lukuihin ei kannata fiksoitua tai vetää niistä liian suuria johtopäätöksiä.

Teknisistä vempeleistä pysyvään painonhallintaan

Samat vastaukset, joita kehonkoostumusmittauksista haetaan ovat selvitettävissä vielä helpommin ja huokeammin. Numeraalisen edistymisen sijaan kannattaakin kiinnittää huomio esimerkiksi kunnon ja yleisen terveydentilan muutoksiin. Vyötärön ympärys ja lihaskuntotestit paljastavat myös paljon. Terveellinen ja vähärasvainen ruokavalio yhdistettynä liikuntaan pitää painon kurissa ja mielen virkeänä, ilmankin, että se pitää todistaa tarkoin luvuin.

, Keventäjien asiantuntija

Krista Kupariharju

Krista Kupariharju, ruokatoimittaja

Krista valmistui vuonna 2008 kotitalousopettajaksi Helsingin Yliopistosta. Hän aloitti freelance-toimittajan työt jo ennen valmistumistaan ja profiloitui opintojen ollessa loppusuoralla vahvasti ruokaan. Alan lehtiin kirjoittamisen lisäksi tärkeää työkokemusta antoi pesti Huomenta Suomen aamukokkina.

  • Jopa oliiviöljyä terveellisempi vaihtoehto – suosi tätä ruokavaliossasi

    Uusia, mielenkiintoisia kasviöljyjä tulee jatkuvasti markkinoille. Osa on ravitsemuksellisesti erinomaisia, muutkin vähintään makunsa puolesta tutustumisen arvoisia. Vanha tuttu rypsiöljy puoltaa kuitenkin paikkansa keventäjän jokapaikan öljynä. Viime aikoina on puhuttu paljon terveellisistä erikoisöljyistä, kuten pellavansiemenöljystä, camelinaöljystä...
  • Perunako pahasta?

    Suomalaisen ruuan kulmakivi, peruna joutuu aina aika ajoin huonoon valoon painon hallinnassa. Sadassa grammassa perunaa on vain 87 kcal, joten mikä perinnejuureksesta oikein tekee pahiksen? Vai onko perunaparan maine turhaan musta? Aina silloin tällöin joku...
  • Jokainen on asiantuntija? – Ravitsemussuositukset ja oma kokemus

    Ravitsemusretoriikassa uskotaan vahvaan yksilöön. Tästä ei ole pitkä matka siihen, että jokainen meistä on asiantuntija. Oman kehon kuunteleminen on tärkeää, mutta on hyvä myös ymmärtää väestötason ravitsemussuosituksia. Yhä harvempi tunnustaa tänä päivänä syövänsä, mitä sattuu....

Lue lisää:

Kirjoita haku ja paina Enteriä

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Pin It on Pinterest