Musiikki pienentää koetun rasituksen tasoa verrattuna tilanteeseen, jossa treenataan samalla teholla ilman musiikkia. Treenin aikana harjoittelija voi keskittyä vain vaihtelevaan määrään ärsykkeitä. Niitä ovat kaikki aisti-informaatio ympäristöstä, mutta myös lihasten aivoille lähettämät väsymysviestit: jalat väsyvät ja happi käy vähiin. Musiikki tuo keskushermostoon uuden ärsykkeen, jolloin ainakin jälkimmäiset väsymysviestit jäävät vähemmälle huomiolle.
Aloittelijat hyötyvät eniten
Musiikki vähentää koetun rasituksen tasoa ja lisää treenin miellyttävyyttä eniten aloittelijoilla. Siksi erityisesti treeniuraansa käynnistelevän kannattaa ehdottomasti kokeilla musiikin kuuntelua harjoituksen aikana.
Tehot irti nopealla musiikilla
Nopeatempoinen musiikki aiheuttaa kropassa fysiologisia reaktioita. Syke nousee helpommin ja tällainen musiikki myös lisää kuin itsestään liikenopeutta. Kroppa pyrkii mukauttamaan toimintojaan musiikin tahtiin. Myös nouseva volyymi kohottaa vireystilaa, sillä kovat äänet ovat alun perin ihmiselle varoitussignaali. Kuuloaan ei kannata tässä leikissä tietenkään riskeerata. Riittää, että musiikki kuuluu selvästi.
Pitkillä ja rauhallisilla lenkeillä kannattaa kuullella hieman hidastempoisempaa musiikkia. Tutkijat ovat nimittäin havainneet, että hyvin nopeaa musiikkia kuuntelevat aloittavat pitkät treenit hieman turhan kovaa ja väsyvät loppua kohti enemmän kuin rauhallista musiikkia kuuntelevat. Lisäksi peruskestävyysharjoitukseksi tarkoitettu treeni saattaa liian nopean musiikin saattelemana lipsahtaa vauhtiliikunnan puolelle.
Rauhallista meininkiä palautumiseen
Iltaisin kannattaa rauhoittaa tempoa. Rauhallinen ja hidastempoinen musiikki illalla ennen nukkumaanmenoa laskee sykettä ja verenpainetta. Myös unen laatu paranee. Illalla ei kannata kuunnella nopeaa heviä tai konemusiikkia: se ei edistä kropan fysiologista rentoutumista, vaikka kuunneltu musiikki olisikin mieluista. Hidastempoinen, mutta itselle miellyttävä musiikki toimii iltaisin tutkitusti parhaiten.
Lähteet: Journal of Sports Medicine and Physical Fitness. Evaluation on the effects of relaxing music on the recovery from aerobic exercise induced fatigue. 2008:48. Journal of Sport Sciences. Exercise, music, and the brain: Is there a central pattern generator? 2010:28.
Timo haikarainen, liikuntavalmentaja
Timo Haikarainen toimii päätyökseen personal training -valmentajana. Vuosien varrella Timo on tehnyt noin 15 000 personal training- ja kuntosaliohjausta. Liikuntavalmennuksen lisäksi hän toimii erilaisissa asiantuntija- ja koulutustehtävissä ja tekee media-alan töitä.
Onko pienillä painoilla treenaaminen hyödytöntä? – Asiantuntija kertoo totuuden
Onko pienillä painoilla tehtävästä lihaskuntotreenistä mitään hyötyä? Asiaa kannattaa tarkastella sen mukaan, mitä hyötyä harjoittelulta haluaa. Muista, että pelkkä tehtävä liike ei määrää lihaskuntoharjoittelun vaikutuksia kehoon. Liike määrää lähinnä sen, mitkä lihakset tekevät työtä. Kuorma...
Kestävyyttä, voimaa ja kalorinkulutusta samalla kertaa – vuorosarjoilla onnistut!
Lihaskuntoharjoittelua ja kestävyystreeniä ei tarvitse välttämättä erottaa erillisiksi treeneiksi. Jos lihaskuntoharjoittelu on mieleistä, voi kestävyyttä kehittää helposti käyttämällä vuorosarjoja. Myös rasva palaa tehokkaasti ja treenistä poistuu monia turhauttavat istuskelutauot. Istuskelusta jatkuvaan hikoiluun Muista kunnon palautukset!...
Aamutreenille tyhjällä mahalla? – Paastotila vie kuntosalitreenin tehot ja hidastaa rasvanpolttoa
Aamutreenaamista tyhjällä vatsalla tarjotaan rasvanpolton ja painopudotuksen tehokeinoksi. Vaikka tapa saattaa hyvin hätäisen vilkaisun perusteella olla tutkitustikin järkevä, syvempi tarkastelu tuo esiin tyhjällä mahalla treenaamisen monet ikävät vaikutukset. Niitä löytyy myös eräästä uunituoreesta tutkimuksesta. Klassinen...
