Lähiruokaan liitetään helposti adjektiivit ”tuttu” ja ”turvallinen”, mutta mitä lähiruoka oikeastaan on? Yhden määritelmän mukaan lähiruokaa on kaikki ruoka, joka on kasvanut sillä alueella, minkä voi nähdä oman kylän kirkontornista. Virallisesti lähiruoka määritellään ruoantuotantona ja -kulutuksena, joka hyödyntää oman alueen raaka-aineita ja tuottajia edistäen näin myös työllisyyttä. Maantieteellisen alueen ei tarvitse olla kovin ahtaasti rajattu; sekin riittää toisinaan, että tuottaja tunnetaan tai ainakin saadaan helposti selville.

Tuoreutta toreilta ja tilamyymälöistä

Lähiruoka on ennen kaikkea tuoretta. Se suosii vuodenaikojen sesonkeja ja hyödyntää alueellista ruokaperinnettä. Kasvinsuojelu- ja lisäaineita sekä pakkausmateriaaleja tarvitaan lähiruoan tuottamiseen vähemmän, sillä kuljetus- ja säilytysaika ovat lyhyitä. Mikäli tuote jatkojalostetaan, raaka-aineina käytetään siinäkin oman alueen tuotteita. Nopea päätyminen kuluttajan suuhun pitää ruuan ravintoarvot tallella.

Perinteisesti lähiruokaa myydään toreilla, tilamyymälöissä, markkinoilla ja messuilla. Keskivertokuluttajan jokapäiväistä ruokahuoltoa tämä ei kuitenkaan vielä ratkaise. Luonnollisin myyntipaikka lähiruoalle olisi lähin ruokakauppa. Lähiruoan pääsy suuriin kauppaketjuihin ei ole kuitenkaan yksinkertaista. Pienten tuottajien on vaikea taistella suurten tukkujen tuulimyllyjä vastaan. Kuluttajien aktiivisuus on muutoksen avainsana. Onneksi hyvin varustetuista kaupoista löytyy jo satunnaisia lähialueiden elintarvikkeita. Usein tällaisia tuotteita ovat perunat ja muut juurekset sekä leipä.

Ylpeitä omistamme

On hienoa, että omista, tutuista tuotteista osataan olla ylpeitä. Ruoan tuottaminen on tärkeä tehtävä maailmassa, joten meidän velvollisuutemme on vaalia ja valinnoillamme ohjata sitä oikeaan suuntaan. Luonnonvaramme ovat niin arvokkaita ja hienoja, että on järjetöntä jättää niitä hyödyntämättä. On esimerkiksi nurinkurista, että täällä tuhansien järvien maassa elämme lämpimistä maista tuodun kalan varassa. Piristävänä poikkeuksena mainittakoon esimerkiksi puheet särjen uudesta tulemisesta. Särki oli ennen teollistumista ja kirjolohen kultakautta varsin yleinen ruokakala, varsinkin Itä-Suomessa. Myös alkuperäiskarjamme, kyyttö ansaitsee paikan ruokapöydissämme. Kyytön liha on erittäin aromikasta ja hienosyistä ja sen maito ominaisuuksiltaan omaa luokkaansa. Rannikoittemme eliksiiri, tyrni on puolestaan pimeän aikaan oiva vitamiinien lähde, joka ei todellakaan jää kakkoseksi ulkomaisille ”supermarjoille”. Ikivanha viljelyskasvi, kaskinauris nostettiin vuoden 2010 kasvikseksi, eikä syyttä: nauriista, kuten muistakin kotimaisista juureksista loihtii helposti ja huokeasti kevyttä ja herkullista syysruokaa.

Keventäjä kiittää lähiruuasta

Ruokakorin koostaminen lähellä tuotetuista, kotoisista raaka-aineista on satsaus paitsi ympäristön ja suomalaisen ruokakulttuurin, myös oman kehon hyvinvointiin. Mitä toreilta ja muista lähiruoan perinteisistä ostopaikoista ei löydy, voi keventäjä koittaa hakea lähimetsästä. Sen sijaan, että valitsee ostoskoriinsa trooppisia hedelmiä, joita raahataan konteissa toiselta puolelta maailmaa, keventäjä matkaa apostolinkyydillä lähimetsään marjojen ja sienien perässä ja saa samalla päivän liikunta-annoksensakin täyteen. Keventäjän ihannelautaselta löytyykin kotimaisia kasviksia, juureksia, sieniä, hedelmiä ja marjoja. Niitä voi nauttia sellaisenaan pääruokina, lämpiminä lisäkkeinä, salaatteina ja raasteina sekä mehevöittää niillä leivonnaisia ja muita herkkuja. Ne keventävät ruokavaliota ja sisältävät tarpeellisia suoja-aineita kehon käyttöön. Muista myös kotimainen kala ja rypsiöljy. Ruisleivästä ja muista täysjyväisistä viljatuotteista saa sopivasti kuituja, vitamiineja ja kivennäisaineita.

Krista Kupariharju

Krista Kupariharju, ruokatoimittaja

Krista valmistui vuonna 2008 kotitalousopettajaksi Helsingin Yliopistosta. Hän aloitti freelance-toimittajan työt jo ennen valmistumistaan ja profiloitui opintojen ollessa loppusuoralla vahvasti ruokaan. Alan lehtiin kirjoittamisen lisäksi tärkeää työkokemusta antoi pesti Huomenta Suomen aamukokkina.

  • Salaatit keventävät kesää

    Revi lautaselle erilaisia salaatinlehtiä ja lisää jotakin ruokaisaa, kuten vähärasvaista kinkkua, kanaa, papuja ja pähkinöitä. Tuoksuva ja tuhti salaatti on kokonainen ateria, mutta usein kevyt sellainen. Salaattien keveyden takaavat ennen kaikkea salaatinlehdet, jotka ovat 90-prosenttisesti...
  • Grilliruoka kevyemmin! Kokkaa kesäherkut terveellisesti

    Hehkuva hiillos, kypsyvien herkkujen tuoksu ja yhdessä ulkona olo. Grillaaminen on ehdottomasti yksi parhaista kesäpuuhista. Grilliruoka on paljon muutakin kuin kiireellä käräytettyä makkaraa ja rasvaisia valmiskastikkeita. Grillissä syntyy oikeilla otteilla aivan yhtä terveellinen ateria kuin...
  • FODMAP-ruokavaliosta apua vatsavaivoihin

    Kun vatsa oireilee monella tapaa, FODMAP-ruokavaliosta voi löytyä apu. Lue mitkä ruoka-aineet usein parantavat tai pahentavat epämääräisiä vatsaoireita. Herkkä vatsa rajoittaa monen elämää. Vaiva on usein sinnikäs, ja oireet voivat olla epämääräisiä. Aiheen tutkimusta vaikeuttaa...

Lue lisää:

Kirjoita haku ja paina Enteriä

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Pin It on Pinterest