Koska paljasjalkajuoksussa kantapää ei yleensä iskeydy ensimmäisenä alustaan, vaan ensikontakti tapahtuu päkiällä tai koko jalalla, sen voisi olettaa vähentävän rasitusvammoja. Tutkimusten mukaan rasitusvammat eivät kuitenkaan välttämättä vähene paljasjalkajuoksijoilla – ja toisaalta, tossuilla juoksijakin voi muuttaa juoksutyyliään.
Kestävyysjuoksu on kasvattanut jatkuvasti suosiotaan. Juoksun vammariski on pysynyt melko korkeana, erityisesti rasitusvammoja sattuu paljon, mikä johtuu toistuvista iskuista ja niihin liittyvistä voimista. Juoksukenkien valmistajat ovat yrittäneet vaikuttaa vammojen ehkäisyyn lisäämällä kenkiin geelipehmennyksiä, vaimennuksia, ilmataskuja ja tukia, mutta näillä ei ole ollut vaikutusta vammojen ilmaantuvuuteen. Viime vuosina paljasjalkajuoksu ja paljasjalkajuoksun tuntumaa jäljittelevät minimalistiset juoksukengät ovat lisänneet suosiotaan.
Paljasjalkajuoksun ja tossujuoksun eroja
Paljasjalkajuoksun merkittävin ero kengillä juoksuun on tukivaiheessa. Paljasjalkajuoksijat omaksuvat tyypillisesti juoksutyylin, jossa ensimmäinen kontakti alustaan tapahtuu joko päkiällä tai koko jalalla, kun kengät jalassa juoksevilla alustaan osuu useimmiten ensimmäisenä kantapää. Päkiäjuoksussa kontaktivoimat ovat pienempiä kuin kantajuoksussa.
Perinteisen juoksukengän pehmusteita ja tukia on pidetty hyödyllisinä. Joidenkin teorioiden mukaan jalkineen tarjoama ylimääräinen tuki johtaisi kudosten heikompaan mekaanisen rasituksen sietoon ja sen seurauksena altistaisi vammoille. Tuet voivat myös johtaa jalan kaarien luontaisen tuen heikkenemiseen. Runsas määrä pehmustetta saattaa lisäksi johtaa jalan pronaatioon eli sisään kiertoon, mikä venyttää jalan sisäsivun lihaskalvoa ja nivelsiteitä. Tämä voi altistaa jalkapohjan kalvojänteen tulehdukseen.
Pulmia on paljasjalkajuoksussakin
Jos juoksija harkitsee siirtymistä paljasjalkajuoksuun, joitakin seikkoja on syytä ottaa huomioon. Selkein on tietysti paljaaseen jalkaan kohdistuvat pistohaavat, joita voivat aiheuttaa mm. kivet, lasinsirut ja oksat. On myös syytä huomioida, että jos siirtyy kantajuoksusta päkiäjuoksuun liian nopeasti, se voi altistaa jalkapöydän luiden rasitusmurtumille. Paljasjalkajuoksuun siirtyminen olisi hyvä tehdä hitaasti. Mitä paksumpipohjaista juoksukenkää on tottunut käyttämään, sen pidempään paljasjalkajuoksuun totutteluun tulisi käyttää aikaa.
Ennen siirtymistä paljasjalkajuoksuun tai minimalististen juoksukenkien käyttöön, on syytä huomioida, että vielä ei ole riittävää näyttöä siitä, että se olisi keino ehkäistä juoksuvammoja. Kuten ei ole myöskään näyttöä siitä, että kengät jalassa juostessa ilmenisi vähemmän vammoja kuin paljasjalkajuoksussa. Yksi suurimmista eroista paljasjalkajuoksun ja kengät jalassa juoksun välillä on erot päkiäjuoksun ja kantajuoksun yleisyydessä.
Vammariskin vähentäminen juoksussa
Myös kengät jalassa juoksevat pystyvät siirtymään päkiäjuoksuun. Koska iskunvaimennus liittyy pääasiassa askelpituuteen, jalkaan kohdistuvia voimia voi vähentää lyhentämällä askelpituutta. Liikuntavammariskiin liittyvät paitsi lajitekniikat, myös yksilön ominaisuudet, kuten kehon rakenne ja koostumus. Esimerkiksi puutteet tiettyjen lihasryhmien voimatasoissa tai nivelten liikkuvuudessa voivat olla yhteydessä juoksuvammoihin, ja nämä ongelmat eivät poistu pelkästään juoksutekniikkaa muuttamalla.
Tieto ristiriitaista
Paljasjalkajuoksun merkityksestä juoksuvammojen ehkäisyssä on ristiriitaista tietoa ja lisää tutkimustietoa tarvitaan. Paljain jaloin ja kengät jalassa juoksevien juoksutekniikat ovat erilaisia, mutta vielä ei ole tietoa siitä, kuinka tämä vaikuttaa vammojen ilmaantuvuuteen.
Jos juoksija päättää siirtyä paljasjalkajuoksuun, olisi suositeltavaa siirtyä vähän kerrassaan vähemmän vaimennettuihin juoksukenkiin ja samalla hiljalleen lisätä paljain jaloin juoksun määrää. Jos vaivoja tai vammoja ilmaantuu, tulisi muutostahtia hidastaa tai palata kengät jalassa juoksuun.
Liikuntavammojen syntyyn vaikuttavat useat tekijät, ja on epätodennäköistä, että kenkä yksinään vaikuttaisi siihen, kehittyykö juoksijalle vamma vai ei.
Paljasjalkajuoksu saattaa sopia hyvin joillekin yksilöille, mutta erot alaraajojen linjauksissa, askelluksessa ja juoksun biomekaniikassa saattavat toisilla johtaa vammariskin kasvuun. Joten jos juoksijalla ei ole juoksuvammoja, tämän hetkisen tiedon perusteella paljasjalkajuoksuun siirtymistä ei suositella. Jos juoksijalla on vammoja, paljasjalkajuoksuun siirtyminen saattaa vähentää kuormitusta ja helpottaa kipua, mutta se voi myös pahentaa vammaa.
Lähde: UKK-instituutti
