Keventäjä tutkiskelee omia tottumuksiaan uteliaana. Syömiseen liittyy usein paljon tunteita, ajatusten tulkintoja ja kokemuksia, joiden syntyä ymmärtämällä voi valita toisenlaisia tottumuksia. Niin sanottu tunnesyöminen ei laannu useinkaan syömisen kieltämisellä tai parempien tapojen päätöksillä, vaan tarvitaan omien ajatusratojen ja tunnekokemusten hyväksyvää tutkiskelua. Mielenliikkeitä tunnistamalla ja mielentaitoja harjoittelemalla voi löytyä hyvinvointia tuottavia oivalluksia, jotka johtavat keventymiseen elämänoloisella tavalla.
Kehotietoisuuden, omien ajatusten, tulkintojen, tuntemusten sekä tunteiden syntymekanismin ymmärtämistä harjoitellaan viime vuosina suosituksi tulleilla tietoisuustaitokursseilla. Tietoisuustaito-käsitteellä tarkoitetaan tietoista läsnäoloa (engl. mindfulness) ja tietoisuutta mielen tuottamista kokemuksista ja tulkinnoista. Tietoisuustaitoja opetellaan hyvin käytännöllisessä tarkoituksessa – jotta elämästä tulisi hallittavampaa ja mielekkäämpää. Tietoisuustaitoharjoitusten pyrkimyksenä ei ole päästä eroon ongelmista, vaan oppia hyväksymään ne ja elämään niiden kanssa. Mielenhallintataidoilla on tutkimusten mukaan myös positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin ja terveyteen.
Mieli rauhoittuu kävellessä
Kävellessä voi keskittyä tarkastelemaan oman kehon ja mielen toimintaa. Perinteisissä kävelymietiskelyn muodoissa ohjataan ajatukset keskittymään kävelytuntemuksiin. Kävelyn rytmisyys rauhoittaa mieltä ja ympäristön havainnoiminen herkistää aistit. Kävelemään lähtiessä mieleen saattavat tulvahtaa monenlaiset arjen huolet, päivän tapahtumien käänteet tai tulevien päivien koukerot. Kävelyn jatkuessa mieli rauhoittuu ja ajatusten voi antaa tulla ja mennä huolettomammin. Loppumatkasta mieli on toivottavasti rauhoittunut ja huomio kiinnittyy jo ympäristön kauniisiin yksityiskohtiin, tuulen vireeseen, lintujen ääniin – joka tapauksessa tähän hetkeen.
”Olemme vain harvoin läsnä tässä hetkessä. Silloin monet asiat jäävät meiltä huomaamatta. Jos jatkuvasti mietimme vain kauppalistaa tai työasioita, niin se, mitä todellisuus tuo aisteihimme tässä ja nyt katoaa meiltä”, muistuttaa tietoisuustaitokursseja vetävä filosofi Timo Klemola.
Keho on aisteineen läsnä tässä hetkessä, jos vain keskitymme kuuntelemaan kehon viestejä. Miten aistimme kehon, kun kävelemme? Voimme tuntea, miten lihaksemme jännittyvät ja rentoutuvat, kädet myötäilevät jalkojen ja vartalon liikkeitä, hartiat laskeutuvat ja kasvotkin rentoutuvat. Näköaistiin keskittymällä voimme yrittää havainnoida maiseman, muut ihmiset ja ympäristön pieniä yksityiskohtia. Voimme keskittyä tarkastelemaan kaunista puuta taivasta vasten, millainen runko sillä on, miten tuuli heiluttaa sen oksia jne. Voimme aistia tuulta kasvoillamme ja tuoksuja nenässämme.
Kun keskitymme kävelyn tuntemuksiin tai ympäristön tuottamiin aistimuksiin, niin mielemmekin on keskittynyt olemassa olevaan hetkeen. Kävelyretkille syntyy uusi, henkinen ulottuvuus ja kävelemään voi lähteä mielenvirkistysmielessä. Mielentaitokävelyssä mieli ei muistele tai murehdi menneisyyttä, eikä suunnittele tai huolehdi tulevaisuudesta. Mielen keskittymistä harjoittelemalla huomaamme, että voimme suunnata tarkkaavaisuuden haluamaamme asiaan. Samaa taitoa voi hyödyntää vaikkapa syömiseen liittyvien mielikuvia vaihtamisessa.
Keskity kävelyyn -harjoitus
- Hidasta kävelyäsi
- Tarkastele askellusta: Millaiselta alusta tuntuu jalkapohjaa vasten? Miten jalkapohja rullaa kantapäältä päkiälle? Mieti askel askeleelta ja huomaat, kuinka kävely rauhoittuu entisestään
- Tarkastele kehon pystylinjausta: Miten jalkapohjista löytyy tasapaino? Millaiselta ryhti ja keskivartalon kannatus tuntuu?
- Tarkastele kävelyn rytmiä: Miten keho joustaa askeltaessa? Miten pää keinuu liikkeen tahdissa? Millainen rytmi kaikuu koko kehossasi?
- Tarkastele hengitystä: Miltä sisään- ja uloshengitys tuntuu nenässäsi ja keuhkoissasi? Miten pallea, kylkiluut ja vatsa toimivat hengityksessä? Miten hengitys rauhoittuu?
- Tarkastele ympäristöä: Millaisia ääniä kuulet? Mitä näet kaukana, mitä lähellä? Miltä tuuli tuntuu iholla?
- Yhdessä kävellessä sovi, että puhua voi vain havainnoista tässä ja nyt – ei menneistä eikä tulevista.
Ajatuksia tulee ja menee
Mielenharjoitukset ja tietoisuustaidot tähtäävät henkiseen hyvinvointiin. Mielen taitojen avulla voi opetella kohtaamaan arkeen normaalisti liittyviä vastoinkäymisiä. Hyväksyvää asennetta harjoitellaan oman tietoisuuden tapahtumia kohtaan. Tietoisuutta lisää jo tieto siitä, että jokainen meistä luo oman havaintomme ja tulkintamme ympäröivästä todellisuudesta. Havainnoista ja niiden aiheuttamista kehollisista reaktioista sekä tunnekytköksistä luomme oman tulkintamme todellisuudesta. Kun ymmärrämme omien tulkintojemme syntymekanismin, voimme suhtautua hyväksyvämmin oman sisäisen puheemme sisältöön.
Oman sisäisen näyttämömme tapahtumiin ja huolestuttaviin ajatuksiin voi oppia suhtautumaan hyväksyvästi. Etäisyyden saaminen omiin ajatuksiin auttaa lajittelemaan niitä, luomaan erilaisia näkökulmia ja päästämään irti kuormittavista ajatuksista. Stressaavissa elämäntilanteissa, kiireessä tai unettomuuden hetkinä on hyvä osata käyttää mielenharjoituksia. Hyvinä hetkinä kannattaa valmiiksi harjoitella mielentaitoja. Kävelyretkellä voi pysähtyä hetkeksi harjoittelemaan ajatusten ajelehtimista.
Ajatukset leijuvat -harjoitus
- Pysähdy, nojaa puuta vasten, istu penkille tai seiso tasapainoisesti
- Hengitä pari kertaa rauhallisesti ja tunnet kuinka olosi rauhoittuu
- Sulje silmäsi ja kuvittele katsovasi avaruutta, horisonttia, taivasta, tiellä vilistäviä autojen virtaa tai virtaavaa vettä
- Kuvittele, että katsot nyt ”mielen avaruutta” tai ajatustesi virtaa
- Kun mieleesi nousee mikä tahansa ajatus, kuvittele, että se lipuu esiin ja katoaa pois mielesi maisemasta. Voit kuvitella, että ajatus on kirjoitettuna lentokoneeseen, pilveen, tähdenlentoon tai kaarnalaivaan, joka lipuu pois ajatustesi maisemassa.
- Näin hyväksemme ajatukset, mutta emme reagoi niihin tai tarkastele niitä lähemmin
- Voimme siis toistekin kuvitella ajatusten olevan leijuvia, liitäviä, lipuvia tai virtaavia, vaikkapa silloin kun haluaisimme lopettaa murehtimisen, saada unta tai rauhoittua.
Lähteet
Haastattelu 19.3.2010: Timo Klemola, FT. www.visioi.net
Brown,K.,Ryan,B.2003. The Benefits of Being Present: Mindfulness and Its Role in Psychological Well-Being. Journal of Personality and Social Psychology 2003, Vol. 84.
