Äitiydestä nautiskelu näkyi vaa’alla
Johannan Törmän ylikilot kertyivät pikkuhiljaa kahden raskauden myötä. Kuten monella muullakin, hänellä oli pahana tapana syödä kahden (aikuisen) edestä. Vuosien mittaan kiloja kertyi pikkuhiljaa lisää. Kahden lapsen onnellinen äiti ei jaksanut kantaa asiasta huolta, vaan nautiskeli elämästä – kuten myös suklaasta, makeisista, sipseistä ja juustosta. ”Olin tyytyväinen, kunhan vain sain syödä, mitä mieli teki ja niin usein kuin mieli teki. En missään vaiheessa edes uskonut, että ruokavalioni olisi haitallinen”, hän muistelee.
Silloin tällöin Johanna innostui kokeilemaan jos jonkinnäköistä dieettiä. Kun poppakonstit eivät tuoneetkaan tuloksia, hän tympääntyi ja painonpudotus jäi siihen: ”Uskottelin itselleni, etten oikeasti ole kovin lihava. Selitin asian turvotuksella tai milloin milläkin. Usein myös ajattelin, että turha minun nyt on alkaa laihduttaa, kun pian on joulu tai kesäloma, jolloin kuitenkin tulee herkuteltua.”
Terveys vei voiton
Helmikuussa 2006 Johanna Törmä joutui työterveystarkastukseen, joka muutti hänen asenteensa. Terveydenhoitaja uskaltautui sanomaan suoraan, että kiloja on aika tavalla, ja ne olisi terveyden vuoksi hyvä saada pois. Johanna passitettiin saman tien kolesteroli- ja sokerikokeisiin. Arvot osoittautuvat kohonneiksi ja painoindeksikin oli reippaasti yli 33. ”Silloin säikähdin. Onko tilanne todella niin paha, että minulla voisi olla terveydellisiä ongelmia! Tajusin, että minun on tehtävä jotain ja se on tehtävä nyt. En halunnut menettää terveyttäni tällaisen asian takia”, hän kertoo.
Johanna otti tavoitteekseen saada painonsa normaalilukemiin. Ensin hän lainasi Painonvartijoissa laihduttavan ystävänsä pistevihkosta. Paino alkoikin pudota nopeasti. Pian olo kuitenkin alkoi huonontua. Johannaa heikotti ja väsytti jatkuvasti. ”Aloin miettiä tarkemmin, syönkö sittenkään hyvin. Totesin, että ruokavaliossani on liian vähän kaloreita, kasviksia ja rasvaa. Painokin tuntui putoavan liian kovaa vauhtia. Tuntui ettei elimistöni oikein kestänyt sitä”, hän muistelee.
Tolkkua syömiseen
Johanna Törmä alkoi etsiä internetistä tietoa laihdutustavoista, jotka tähtäisivät pysyvään elämänmuutokseen. ”Ensimmäiset päivät menivät ihmetellessä ja opetellessa, mutta kun tajusin systeemin, tiesin, että tämä on minun juttuni! Erityisen tärkeänä pidin sitä, että omasta ohjelmasta näkee koko ajan, syökö tarpeeksi kuituja, oikeanlaista rasvaa ja vihanneksia. Ruoan laatu oli minulle tärkeää kohonneiden kolesteroli- ja sokeriarvojeni vuoksi”, Johanna kertoo.
Paino jatkoi putoamistaan, tosin hiukan hitaammalla tahdilla. Marraskuussa tavoitepaino oli saavutettu – taakse jäi 24 ylikiloa. Laihdutus osoittautui yllättävän helpoksi. Vaikka makeiset korvautuivat hedelmillä ja juustomäärä leivällä väheni, ei Johanna tunne jääneensä mistään paitsi. Elämäntavat menivät remonttiin, mutta hän salli itselleen karkkipäivän kerran viikossa ja unohti kalorit juhlahetkinä. ”Herkuttelu silloin tällöin on ollut minulle todella tärkeää. Näin minulle ei ole tullut oloa, että joutuisin luopumaan jostain”, hän toteaa.
Tavoite saavutettu, oppiminen jatkuu
Nyt kohdallaan ovat paitsi ruokailutavat, myös kolesteroli- ja sokeriarvot. Johanna Törmä kuvailee oloaan paljon terveemmäksi ja energisemmäksi kuin ennen. Edes pitkään vaivannut kantapään luupiikki ei ole kuukausiin oireillut lainkaan.
Täysoppineeksi Johanna ei silti itseään kehu. Hän tunnustaa, ettei ole koskaan ollut erityisen liikunnallinen, ja yrittää nyt panostaa entistä enemmän liikkumiseen. Uinti on kuulunut arkirutiineihin jo jonkin aikaa ja suunnitelmissa on myös lenkkeilyn aloittaminen. ”Onneksi lapsetkin patistavat äitiä uimaan, muuten saattaisi jäädä lähtemättä”, hän nauraa.
Uudet elämäntavat ovat muokanneet Johannan Törmän ulkonäköä siihen malliin, että hänellä itsellään on ollut totuttelemista asiaan. Monesti hän on esimerkiksi huomannut raahanneensa sovituskoppiin aivan liian isoja vaatteita. Muut sen sijaan ovat rekisteröineet uudistuneen olemuksen paremmin: ”Olen saanut paljon sellaisia kommentteja, että näytän kymmenen vuotta nuoremmalta. Se jos mikä hivelee itsetuntoa.”
