Liikunta tuo lisää elinvuosia – kunhan muistat yhden seikan!

Tuoreen tutkimuksen mukaan fyysinen aktiivisuus voi vähentää merkittävästi kuolleisuusriskiä ja parantaa elämänlaatua. Ja mikä parasta, nämä hyödyt voi saavuttaa ilman äärimmäistä treenaamista – tärkeintä on nimittäin säännöllisyys.

Lähes jokainen meistä tietää, että säännöllinen liikunta tuo mukanaan monia terveyshyötyjä. Se muun muassa parantaa unenlaatua, vahvistaa lihaksia ja kohentaa mielialaa. Mutta voiko se myös pidentää elinikää? Tuoreen tutkimuksen mukaan vastaus on kyllä. 

Circulation-tiedejulkaisussa esitellyssä tutkimuksessa analysoitiin yli 116 000 aikuisen liikuntarutiineja ja heidän terveydentilaansa 30 vuoden ajan. Tulokset osoittivat, että ihmisillä, jotka liikkuivat viikossa 300–599 minuuttia kohtuullisella teholla, kuolemanriski oli kaiken kaikkiaan 26–31 prosenttia pienempi. Sydän- ja verisuonitautien osalta riski pieneni peräti 38 prosenttia, ja myös muiden sairauksien aiheuttamat kuolemantapaukset vähenivät merkittävästi.

Tutkimustulokset ylittävät selvästi kansalliset liikuntasuositukset, jotka ohjeistavat harrastamaan joko 150 minuuttia kohtuullisen raskasta tai 75 minuuttia rasittavaa liikuntaa viikossa. 

Lisäämällä aktiivisuutta entisestään voit siis tutkimuksen valossa pidentää elinikää. 

Millainen liikunta pidentää elinikää?

Kaikki liikunta edistää terveyttä, mutta tietyillä liikuntamuodoilla voi olla erityisen suuri vaikutus pitkän aikavälin hyvinvointiin.

Kestävyysliikunta, kuten kävely ja pyöräily, tukee sydän- ja verenkiertoelimistön terveyttä ja auttaa ehkäisemään sydänsairauksia.

Voimaharjoittelu, kuten painojen nosto tai kehonpainoharjoitukset, tekee sekä kehosta biologisesti nuoremman että ylläpitää lihasmassaa ikääntyessä. Kahvakuulaharjoittelu ja muut dynaamiset liikkeet voivat puolestaan parantaa tasapainoa ja ehkäistä kaatumisia vanhemmalla iällä.

Jos liikunta ei ole ollut osa arkea, aloittaminen voi tuntua haastavalta. Tärkeintä on kuitenkin lähteä liikkeelle omaan tahtiin ja lisätä aktiivisuutta vähitellen. Ensimmäinen askel voi olla säännöllinen kävely, jossa vauhtia ja matkaa lisätään pikkuhiljaa. Kun peruskunto paranee, mukaan voi ottaa kevyttä juoksua, pyöräilyä tai muita matalan kynnyksen liikuntamuotoja. 

Voimaharjoitteluun siirtyessä kannattaa keskittyä suuriin lihasryhmiin, kuten jalkoihin ja keskivartaloon, ja hyödyntää esimerkiksi kehonpainoharjoituksia, kuten kyykkyjä ja askelkyykkyjä.

Muista säännöllisyys – ja elä pidempään

Lajivalintojen sijaan yksi seikka on kaikkein tärkein. Ja se on tutkijoiden mukaan säännöllisyys. Tärkeintä on löytää omalle keholle sopiva liikuntamuoto ja tehdä siitä pysyvä osa elämää. 

Pienetkin muutokset arjessa voivat tuoda suuria terveyshyötyjä. Jo päivittäinen kävely, kevyt lihaskuntoharjoittelu tai venyttely voi parantaa hyvinvointia merkittävästi. Kun liikkumisesta tulee tapa, siitä ei enää tarvitse erikseen muistuttaa itseään, vaan se solahtaa luonnolliseksi osaksi päivää.

Jos motivaatiota on vaikea ylläpitää, liikunnan voi yhdistää sosiaalisiin tilanteisiin, kuten kävelylenkkeihin ystävän kanssa tai ryhmäliikuntatunteihin.

Myös tavoitteiden asettaminen voi auttaa, olipa kyseessä tietty askelmäärä, voimatasojen kehittäminen tai vaikka uusi harrastus, joka tuo iloa ja energiaa arkeen.