Juotko aamukahvisi näin? Valmistustapa vaikuttaa kolesteroliin

Kahvin valinnassa mietitään usein makua ja kofeiinia. Jos kolesteroliarvot ovat koholla, myös aamukahvin valmistustapaan kannattaa kiinnittää huomiota.

Tavallinen kahvinkeitin, pressopannu ja kapselikone valmistavat keskenään erilaista kahvia. Ero ei koske ainoastaan makua, vaan voi näkyä myös kolesteroliarvoissa.

Kahvi sisältää nimittäin luontaisesti kafestolia ja kahveolia, jotka voivat suurentaa veren LDL-kolesterolipitoisuutta.

Se, kuinka paljon niitä päätyy kuppiin, riippuu valmistustavasta.

Suodatinpaperi ratkaiseva tekijä

Tavallista suodatinkahvia valmistettaessa vesi kulkee kahvijauheen ja paperisen suodatinpussin läpi.

Suurin osa kafestolista ja kahveolista jää paperiin, joten suodatinkahvi on kolesterolin kannalta hyvä valinta päivittäiseen juontiin.

Pannu- ja pressokahvi ei jokapäiväiseen käyttöön

Pannukahvissa ja pressopannulla valmistetussa kahvissa paperisuodatinta ei käytetä.

Siksi valmiiseen juomaan päätyy enemmän kolesteroliin vaikuttavia yhdisteitä. Erolla on merkitystä etenkin, jos kahvia juo useita kupillisia joka päivä.

Myös espresso vaikuttaa valintaan

Myös espresso on suodattamatonta kahvia, ja sama koskee espressosta valmistettuja kahvijuomia, kuten latteja ja cappuccinoja.

Vaikka maidon lisääminen pehmentää makua, kannattaa muistaa, että se ei poista kahvin rasvayhdisteitä.

Espresson annoskoko on kuitenkin pieni, joten eri kahvijuomia ei kannata verrata pelkän valmistustavan perusteella.

Pikakahvi ja kahvikoneet

Kiireisen aamun pikakahvi on tässä suhteessa hyvä vaihtoehto, sillä se on valmistettu suodatetusta kahvista.

Automaatti- ja kapselikahveissa tilanne vaihtelee. Osa on suodattamattomia, mutta valmistustapa ja suodattuminen riippuvat tuotteesta.

LUE MYÖS: Kahvi vai tee? Tämä on parempi valinta aamulla

Jos juot koneella valmistettua kahvia päivittäin, voit tarkistaa sen valmistustavan laitteen tai kapselien valmistajalta.

Näin paljon valmistustapa konkreettisesti

Eräässä eri kahvitapoja vertailleessa tutkimuksessa mitattiin, kuinka paljon kolesterolia suurentavaa kafestolia päätyi yhteen kupilliseen.

• Pannukahvi: keskimäärin noin 3,0 milligrammaa
• Pressopannukahvi: keskimäärin noin 3,5 milligrammaa
• Espresso: keskimäärin noin 1,6 milligrammaa
• Paperisuodatettu kahvi ja pikakahvi: vain vähäisiä määriä

Luvut ovat tutkimuksessa mitattuja keskiarvoja, eivät jokaisen kahvikupin tarkkoja pitoisuuksia. Esimerkiksi annoskoko ja valmistustapa vaikuttavat määrään.

Samassa tutkimuksessa arvioitiin, että viisi kupillista pannu- tai pressopannukahvia päivässä voisi suurentaa veren kokonaiskolesterolia noin 0,2–0,3 mmol/l.

Viiden espressoannoksen arvioitu vaikutus oli noin 0,1 mmol/l.

Myös kahvimaito kannattaa huomioida

Pieni maitotilkka ei yleensä ratkaise kolesteroliarvoja, mutta tilanne on toinen, jos päivän aikana kertyy useita suuria maitokahveja.

Silloin kahviin käytetyn maidon määrä ja rasvapitoisuus ovat jo osa päivittäistä ruokavaliota.

Kerma ja täysmaito sisältävät enemmän kovaa rasvaa kuin rasvaton tai vähärasvainen maito.

LUE MYÖS: Mikä maito on paras valinta kahviin? Näin vaihtoehdot eroavat toisistaan

Kokeile latteesi vähärasvaista maitoa tai kasvipohjaista juomaa, jossa on vähän tyydyttynyttä rasvaa.

Pelkkä kasvipohjaisuus ei kerro juoman rasvan laadusta, joten sitä voi vertailla pakkauksen ravintosisältötaulukosta.

Vaikutus riippuu juodusta määrästä

Satunnaisesta espressosta ei tarvitse huolestua. Kahvin vaikutuksessa on kyse ennen kaikkea siitä, kuinka paljon suodattamatonta kahvia juo ja kuinka usein.

Jos nautit sitä vain silloin tällöin, tilanne on erilainen kuin useita kupillisia päivittäin juovalla.

Sydänliiton mukaan 5–6 kupillista suodattamatonta kahvia päivässä voi suurentaa LDL-kolesterolipitoisuutta noin 0,3–0,4 mmol/l.

Luku ei tarkoita, että vaikutus olisi jokaisella täsmälleen sama tai että yksi aamukahvi nostaisi arvoja näin paljon.

LUE MYÖS: Mitä kehossasi tapahtuu, kun nautit kahvia ja proteiinia yhdessä?

Kolesteroliin vaikuttavat myös esimerkiksi ruokavalion rasvan laatu ja kuidun saanti.

Lähteet: Sydänliitto, Terveyskirjasto, Ruokavirasto