Aamukahvi nostaa verensokeria – vaikka joisit sen mustana

Tasaisempaa verensokeria tavoittelevan kannattaa tarkistaa omat kahvitottumukset.

Aamukahvi kuuluu monen päivään jo ennen ensimmäistä suupalaa. Se auttaa heräämään, mutta kofeiini voi samalla vaikuttaa siihen, miten elimistö käsittelee sokeria. Verensokeri saattaa siksi nousta hetkellisesti, vaikka joisit kahvisi mustana.

Vaikutus vaihtelee ihmisestä toiseen, eikä kahvista tarvitse tämän vuoksi luopua.

Jos tavoittelet tasaisempaa verensokeria, kannattaa kuitenkin tarkistaa, kuinka paljon kahvia juot, mitä lisäät kuppiin ja nautitko sen ennen aamupalaa vai vasta syömisen jälkeen.

Näin kofeiini vaikuttaa sokerin käsittelyyn elimistössä

Kahvin piristävä vaikutus syntyy, kun kofeiini aktivoi hermostoa ja voi lisätä esimerkiksi adrenaliinin eritystä.

Samalla maksa vapauttaa varastoitua sokeria verenkiertoon, jotta elimistöllä olisi nopeasti energiaa käytettävissään. Kofeiini voi myös hetkellisesti heikentää insuliinin tehoa, jolloin sokeri siirtyy verestä soluihin tavallista hitaammin.

Näiden vaikutusten vuoksi verensokeri saattaa nousta kahvin jälkeen, vaikka kupissa ei olisi lainkaan sokeria.

Se, kuinka voimakkaasti kahvi vaikuttaa, riippuu muun muassa omasta kofeiiniherkkyydestä, kahvitottumuksista, stressistä ja unen laadusta. Sama kupillinen ei siis aiheuta kaikille samanlaista vastetta.

LUE MYÖS: Juotko kahvia vain aamulla? Sekin voi vaikuttaa yöuneen

Pidemmällä aikavälillä kahvista on saatu myös myönteisiä havaintoja. Yli miljoona osallistujaa kattaneessa, 28 seurantatutkimuksen analyysissä sekä tavallista että kofeiinitonta kahvia juovilla todettiin pienempi tyypin 2 diabeteksen riski.

Kahvin terveysyhteydet ovatkin monisyisempiä kuin yhden kupillisen jälkeinen verensokerin nousu antaa ymmärtää.

Myös juomisajankohta ja lisukkeet vaikuttavat

Kahvin vaikutusta kannattaa tarkastella osana koko aamupalaa. Suuri makeutettu kahvijuoma tuo mukanaan eri määrän hiilihydraatteja kuin pieni kupillinen suodatinkahvia.

Seuraavat kolme asiaa auttavat hahmottamaan, miten omat kahvitottumukset voivat vaikuttaa verensokeriin.

1. Vähennä kahviin lisättyä sokeria ja siirappeja

Jos kahviin tulee useita lusikallisia sokeria, makusiirappia tai makeutettua kahvijuomavalmistetta, verensokeriin vaikuttaa kofeiinin lisäksi juoman sisältämä sokeri. Usean kupillisen aikana lisäyksiä voi kertyä huomaamatta.

Maitotilkkaa ei tarvitse rinnastaa runsaasti makeutettuun erikoiskahviin. Olennaista on se, mitä kupissa on ja kuinka paljon.

2. Kokeile nauttia kahvi vasta aamupalan jälkeen

Bathin yliopiston tutkimuksessa 29 tervettä aikuista osallistui kokeisiin normaalisti nukutun tai katkonaisen yön jälkeen. Yhdellä tutkimuskerralla osallistujat joivat katkonaisen yön jälkeen vahvaa mustaa kahvia ennen sokerirasitusjuomaa.

Kahvin jälkeen verensokerivaste oli suurempi kuin vastaavassa kokeessa ilman kahvia. Kahviannoksessa oli noin 300 milligrammaa kofeiinia, eikä tutkimuksessa syöty tavallista aamupalaa.

Tutkijat ehdottivat havaintojensa pohjalta kokeilemaan aamupalan syömistä ennen kahvia etenkin huonosti nukutun yön jälkeen.

Toiselle pieni kupillinen riittää piristykseksi, kun taas toinen juo useita mukeja päivän aikana.

Myös kahvin vahvuus ja kupin koko muuttavat kofeiiniannosta, joten pelkkä kupillisten laskeminen ei kerro koko määrää.

Muutokset eivät vaadi paljoa

Useimmille kahvin mahdollinen hetkellinen vaikutus verensokeriin ei ole syy lopettaa sen juomista. Jos haluat tarkistaa omia tapojasi, aloita makeutuksesta, annoskoosta ja siitä, korvaako kahvi aamupalan.

Voit kokeilla pienempää kupillista, vähentää sokeria asteittain tai vaihtaa osan päivän kahveista kofeiinittomaan. Aamulla kahvin voi nauttia vasta syömisen jälkeen sen sijaan, että sillä yrittäisi pärjätä lounaaseen asti.

LUE MUÖS: Juotko aamukahvisi näin? Valmistustapa vaikuttaa kolesteroliin

Jos sairastat diabetesta ja seuraat verensokeriasi, kahvin mahdollinen vaikutus voidaan huomioida osana omaseurantaa ja hoidon ohjausta. Pelkästään kahvin vuoksi terveen ihmisen ei tarvitse hankkia glukoosisensoria.

Lähteet: Health, British Journal of Nutrition ja Diabetes Care.