Valon määrän lisääntyminen ja lintujen viserrys innostavat ulkoilemaan ja lisäämään liikettä arkeen. Luonto kutsuu liikkumaan ja luonnon taidenäyttelyssä tapahtuu joka päivä jotain uutta. Olisiko nyt hyvä aika ihmetellä oman motivaation kantavuutta? Liikunnassa saadut elossa olon kokemukset, liikkumisen riemu ja kokemisen kaari voivat keväällä latautua kohti kesäretkiä ja syksyn tapahtumia. Voisiko keväästä tulla motivaation kasvukausi, joka ei lopahdakaan kesähelteisiin tai syksyn tuuliin?
Varaa aikaa itsellesi ja punnitse oman motivaatiosi vahvuutta seuraavien kysymysten avulla:
1. Missä nyt olen?
Arjen aktiivisuus
Miten arki pitää aktiivisena? Saanko vetreyttä, liikettä ja palautumista sopivasti arjen hommissa? Pienikin liike on enemmän kuin sohvalla makaaminen. Arjen askeleet toistuvat ja kasautuvat ja niillä on siksi painonhallinnan kannalta suuri merkitys. Iän myötä liikkuminen vaikuttaa entistäkin enemmän arjen kuntoon. Millaisista asioista haluan selviytyä vielä myöhemminkin?
Elämä, kunto ja jaksaminen
Millaisessa kunnossa olen parhaimmillani minulle tärkeillä elämän osa-alueilla? Miten liikkuminen liittyy elämäni suuntaviivoihin? Millaisten asioiden vuoksi olisin valmis tekemään kaikkeni – myös pitämään itseni sopivassa kunnossa?
Millaista jaksamista, toimintakykyä ja kapasiteettiä antoisa elämä minulta edellyttää? Mikä on minulle sopiva ja riittävä kuntotaso juuri tämän ikäisenä ja kokoisena? Ja olisiko kevyempää kehoa helpompi kantaa?
2. Mikä minua innostaa? Mikä lisää hyvää mieltä ja motivaatiota?
Mitä voisin kokea liikkuessa? Millaista hyvää oloa ja nauttimista liikkuminen tuo elämääni? Nautinko katselemisesta tai vaikkapa luonnon taidenäyttelystä?
Voisiko liikkuessa tuuletella ajatuksia ja pohdiskella yksin ja rauhassa?
Nautinko ystävän tai puolison kanssa rupattelusta ja yhteisestä liikkumisesta?
Saavatko rytmit minut intoutumaan liikkeelle ja suuntaanko tanssimaan tai ryhmäjumppaan?
Pidänkö suoritusten seuraamisesta sykemittarin tilostoista tai kilometrivihkolla?
Asetanko tavoitteen vaikkapa patikkaretkestä syksylle ja suuntaan sinne?
Tärkeää on miettiä, että tavoite ja tekemisen tapa on itsestä lähtöisin ja se sopii arjen rytmeihin.
3. Hyötyjen huomaaminen ja haasteiden kellistys
Pakolla ja uhkailemalla ei itseään saa vakituisesti liikkeelle ja motivaatio loppuu varmasti. Ennen lenkille lähtöä ei kannata ajatella hengästymisen kurjuutta, rääkkiä tai kärsimystä. Ajatukset ja mielikuvat kannattaa suunnata niihin elämyksiin ja iloihin, joita on luvassa. Kun kuvittelee, miten hyvältä tuntuukaan, kun on ladannut elossa olemisen tunnetta, lähtee innolla ulos huonommallakin säällä. Toisilla meistä kestää kauemmin ennen kuin liikunta alkaa tuottaa mielihyvää. Silloin liikkeellelähtö voi olla vaikeampaa ja motivaatiota pitää etsiä muista asioista kuten liikuntakavereista.
Säännöllisten liikuntatapojen vakiintuminen on oppimisen prosessi. Saanko liikunnasta enemmän hyötyä kuin haittaa? Joudunko luopumaan jostain muusta ja saanko tilalle enemmän hyötyjä, vaikkakin joudun ponnistelemaan ja haastamaan itseni? Huomaanko nukkuvani paremmin, olevani leppoisampi? Koenko elossa olemisen tunnetta ja liikkumisen riemua? Ovatko liikuntarupattelut ystävän kanssa henkireikiä, joista ei voi luopua?
Miten kokeilen ja ihmettelen arjen yhtälöä? Mihin väliin liikkuminen sopii ja millaisia erilaisia päiviä kehoni ja mieleni elää? Kun kysyy itseltänsä aina lenkin tai liikkumisen alussa, mitä tämä voi minulle antaa, huomaa miten mieli tulee mukaan liikkumiseen ja kokemukset syventyvät?
4. Mikä on riittävää ja sopivaa liikettä juuri minulle?
Keventäjälle ja painonhallitsijalle suositellaan lähes päivittäin tunnin verran aktiivisuutta – siis muuta kuin istumista ja makaamista.
Miten paljon arkeeni kuuluu liikettä ja mikä askelsaldo kerääntyy kaloreita polttamaan? Aktiivisuus ei siis ole aina sama asia kuin varsinainen liikunnan harrastaminen. Hyötyliikunnalla ja työmatkoilla kertyy arjen askeleita, mutta niihin tottuu eikä kuntotaso kipua niillä seuraavalle askelmalle.
Kuntoa kohentava liikkuminen hengästyttää ja hikoiluttaa erona tuohon leppoisaan arkiliikkeeseen. Niinpä onkin hyvä miettiä, miten ja missä lajeissa voisin koeponnistaa omaa kehoani 2-3 kertaa viikossa 20-90 minuuttin ajan. Millaisessa liikkumisessa olisi omalle kuntotasolle sopivaa hikoilla, hengästyä ja tuntea rivakkuutta?
Lihaskunnon ja tasapainokyvyn harjoittaminen on iän myötä entistäkin tärkeämpää. Niinpä kyykkyjä, vatsalihaksia ja ylävartalon lihaksia on syytä jumpata vaikkapa kotisohvan edessä 1-3 kertaa viikossa. On myös hyvä muistaa, että monipuolisissa terveysliikuntalajeissa, kuten vaikkapa hiihdossa, sauvakävelyssä tai vesijuoksussa lihaskunto ja vetreyskin tulee hoidettua. Samassa lajissa voi myös tehdä erilaisia hengästysharjoituksia; sauvakävellä voi leppeästi ja pitkään kerran viikossa, reippaasti ja hikoillen vaihtelevissa maastoissa tai kerran viikossa voi rymytä mäkiä ylös ja alas kunnolla hengästyen. Vaihtelevilla harjoituksilla kunto saa sykäyksiä ja keho kestää erilaisia arkihommiakin entistä paremmin.
Liikunnallinen motivaatiopolku:
- Miten aktiivisuus ja minulle sopiva kunto liittyy elämäni suuntaviivoihin ja muihin tärkeisiin asioihin?
- Mistä nautin ja missä liikkumisessa voisin ladata hyvää oloa?
- Millaisia hyötyjä liikkuminen ja kunnon koheneminen tuovat elämääni?
- Miten saan pontta liikuntaani vuoden aikojen vaihtelusta? Mikä on kevään, kesän ja syksyn liikunnallinen motivaattorini? Suuntaanko kevätretkelle, menenkö melontakurssille vai syksyiselle tähtiretkelle?
- Mitä teen kuukausittain, mitä viikoittain, mitä päivittäin?
- Miten liikkuminen sopii arkeen ja tuottaa hyötyjä enemmän kuin haasteita?
- Mistä huomaan olevani oikeassa suunnassa? Mitä kysyn itseltäni matkan varrella?
- Mikä on kevään tai kesän liikunnallinen tähtihetkeni? Uusi arkitapa, uusi harrastus, laji, entisiin hyviin tapoihin palaaminen, uusi liikuntaystävä?
- Lupaa itsellesi palkinto onnistuneesta keväästä, kesästä, syksystä ja vuodesta. Palkitse myös kannustajasi- läheisesi tai treenikaverisi.
Innostavia ja valoisia liikuntahetkiä kevääseen!
