Moni yrittää vähentää herkuttelua väärällä tavalla – tämä ajattelutapa toimii paremmin

Moni yrittää hillitä herkuttelua tiukoilla kielloilla, mutta lopputulos voi olla täysin päinvastainen kuin toivottiin. Yllättävän tehokas keino voi löytyä juuri siitä, että suklaalle ja muille herkuille antaa luvan olla olemassa.

Kesällä moni tekee päätöksen siitä, että tänä vuonna lomaherkkuja tulee syötyä kohtuudella. Ajatus kuulostaa järkevältä, mutta käytännössä se ei aina toimi toivotulla tavalla.

Mitä enemmän jotakin yrittää välttää, sitä enemmän se voi alkaa pyöriä mielessä. Yhtäkkiä kaupan jäätelöhylly näyttää kiinnostavammalta kuin koskaan, ja keittiön kaapissa odottava karkkipussi tuntuu kutsuvan nimeltä.

Kyse ei välttämättä ole itsekurin puutteesta. Monesti kyse on siitä, miten ihmismieli toimii.

Kielletty herkku alkaa kiinnostaa entistä enemmän

Moni tunnistaa ilmiön omasta elämästään. Heti kun päättää olla syömättä suklaata, huomaa ajattelevansa sitä tavallista enemmän.

Psykologiassa puhutaan ilmiöstä, jossa kieltäminen voi lisätä asian kiinnostavuutta.

Kun jokin ruoka muuttuu ”kielletyksi”, sille annetaan samalla erityinen asema. Herkusta tulee harvinainen poikkeus, jota tekee mieli juuri siksi, ettei sitä pitäisi syödä.

Lopputulos voi olla tuttu. Ensin sinnitellään, sitten lipsahdetaan ja lopulta herkkuja tulee syötyä enemmän kuin ilman alkuperäistä kieltoa olisi tullut.

Moni kokee tilanteen jälkeen myös syyllisyyttä, vaikka kyseessä on hyvin tavallinen ilmiö.

Lupa syödä voi vähentää herkkuhimoa

Viime vuosina ravitsemus- ja hyvinvointikeskusteluissa on puhuttu yhä enemmän sallivasta suhtautumisesta syömiseen.

Ajatus on yksinkertaisesti se, että herkkuja ei tarvitse kieltää itseltään.

Kun suklaa tai karkki ei ole erityisasemassa, se menettää osan vetovoimastaan. Herkku muuttuu yhdeksi ruoaksi muiden joukossa eikä asiaksi, jota täytyy joko vastustaa tai ahmia.

LUE MYÖS: Vain kolme ainesosaa: kahdessa minuutissa valmistuva suklaaherkku sisältää runsaasti proteiinia

Moni huomaa, että pelkkä tieto siitä, että herkkuja saa syödä myöhemminkin, vähentää tarvetta syödä niitä suuria määriä kerralla.

Huomio siirtyy määrään ja nautintoon

Kun syömiseen ei liity kieltoja tai syyllisyyttä, huomio siirtyy usein luonnostaan siihen, miltä ruoka maistuu ja kuinka paljon sitä oikeasti tekee mieli.

Sen sijaan, että suklaalevy katoaisi huomaamatta television ääressä, muutama pala voi riittää hyvin.

Herkusta ehtii myös nauttia enemmän, kun sitä ei syö kiireessä tai huonolla omallatunnolla.

Ajattelutavan ydin ei ole se, että herkkuja pitäisi syödä enemmän. Tarkoitus on vähentää niiden ympärille syntyvää latausta.

Sallivuus ei tarkoita rajattomuutta

Moni pelkää, että lupa syödä johtaa hallitsemattomaan herkutteluun. Käytännössä käy usein päinvastoin.

Salliva suhtautuminen ei tarkoita sitä, että kaikkea syödään rajattomasti. Se tarkoittaa sitä, ettei yksittäisistä valinnoista tehdä moraalikysymystä.

LUE MYÖS: Yllättävä havainto tutkijoilta: sokerista luopuminen kokonaan voi olla virhe

Kun herkku ei ole palkinto eikä rangaistus, sen paikka ruokavaliossa löytyy usein luonnollisesti.

Syöminen muuttuu rauhallisemmaksi, eikä jokainen suklaapala tunnu epäonnistumiselta.

Lähde: IntuitiveEating