Riitta Koskinen
- Naimisissa, kahden aikuisen lapsen äiti
- Harrastaa lenkkeilyä ja vesijuoksua sekä opiskelee kiinteistöalaa
Reilusti yli satakiloisena Riitta Koskisella oli monta syytä tavoitella keveämpää vartaloa: raskas olo, ylipainon aiheuttama uniapnea, riski sairastua kakkostyypin diabetekseen. Todellisen kimmokkeen hän kuitenkin sai aivan muualta kuin terveydentilastaan. Unelma tiukkoihin Leviksiin mahtumisesta motivoi niin paljon, että hämeenlinnalainen nainen alkoi oikeasti laihtua.
Näin Riitta kertoo onnistumisestaan
”Elin pitkään tunnustamatta ylipainoani. Nyt olen työstänyt tunnesyömistä, kokoani ja motivaatiotani.”, Riitta kertoo. Hän oli onnistunut karistamaan kilojaan aikaisemminkin, mutta ei pysyvästi: ”Olin kokeillut Painonvartijoita ja kaikkia vippaskonsteja.” Kevään 2013 aikana häneltä karisi 14 kiloa. Kesätauko osoittautui kuitenkin petolliseksi: syksyyn mennessä kilot olivat jo tulleet takaisin.
Riitta Koskinen ei kuitenkaan antanut periksi. Uutta potkua saadakseen hämeenlinnalaisnainen liittyi hämeenlinnalaisen kuntokeskuksen Remontti Reetat -ryhmään vuoden 2014 alussa. Ensimmäisen ryhmäkuukauden ajan Riitta korvasi aamiaisen, yhden pääruoan ja iltapalan nestemäisillä ateriankorvikkeilla: ”Söin ateriankorvikkeiden lisäksi joko lounaan tai päivällisen. Nälkään join paljon vettä ja tein porkkanaraastetta.”
Kymmenisen kiloa laihduttuaan Riitta jäi pois Remontti Reetoista, sillä ”kiinteistövälittäjän epäsäännöllisten työaikojen vuoksi tapaamisiin oli vaikea ehtiä.” Laihduttamisesta Riitta ei silti luopunut. Toisin kuin monet painonhallintaoppaat neuvovat, Riitta kaivoi uudet motivaation lähteet vaatekaapistaan. Hän oli säästänyt mieluisiaan vaatteita aina siinä toivossa, josko laihtuisi.
Tällä hetkellä 35 kiloa kevyempi nainen käyttää lähinnä vanhoista varastoista löytämiään vaatteita. Uusiksi vaatekaappi menee vasta, kun Riitta on saanut tiputettua vielä kymmenen kiloa.
”Odotan kesää ja sitä, että pääsen taas melomaan ja rullaluistelemaan, mihin en painavimmillani pystynyt.”
”Lopullisena tavoitteenani on mahtua 1980-luvulla hankkimiini Leviksiin heinäkuussa, kun menen AC/DC:n keikalle. Ja viisikymppisiäni haluan juhlia lappuhaalareissa, jotka ovat odottaneet kaapissani vuodesta 1994 asti”, Riitta sanoo. Hänen painonsa putoaa edelleen puoli kiloa, jopa kilon viikossa. Puntarilla hän ei edes käy jatkuvasti, koska vaatteet kyllä kertovat, missä mennään. ”Elin pitkään tunnustamatta ylipainoani, mutta lopulta aloin miettiä, että entä jos sairastun läskieni takia. Ja uniapneaanhan voi vaikka kuolla”, Riitta kertoo.
Ystävät ovat kuunnelleet ja tukeneet laihduttajaa: ”Olen työstänyt tunnesyömistä, kokoani ja motivaatiotani enemmän kuin koskaan niin keskusteluissa kuin oman pääni sisälläkin.” Keväällä Riitta Koskinen juhli viisikymppisiään itseensä uskoen ja yli 70 voipakettia kevyempänä.
Näin Riitan olo on kohentunut laihdutuksen avulla
Kipu
Ennen: Ylipaino aiheutti ylimääräistä rasitusta ja kipua tapaturmaisesti loukkaantuneelle polvelleni. Myös niska- ja hartiaseutu kipuili vaikkakin vähemmän kuin ennen muutama vuosi sitten tehtyä rintojen pienennysleikkausta.
Nyt: Polvileikkaus voi olla vältettävissä. Niska- ja hartiakipuni ovat rauhoittuneet.
Jaksaminen
Ennen: Töiden jälkeen takapuoli painoi usein niin paljon, että koira tuli päästettyä vapaana pihalle ja lenkki jäi väliin.
Nyt: Jaksan peuhata 1,5-vuotiaan lapsenlapsensa kanssa. Lenkillä askel on kevyt. Kävelen aiempaa pidempiä matkoja.
Uni
Ennen: Uniapneaa. Nukahtelin istualtaankin. Kuorsasin ja kärsin ajoittaisista hengityskatkoksista.
Nyt: Uniapnean oireet katosivat, kun olin laihtunut viitisentoista kiloa. En ole joutunut hankkimaan kammoksumaani unimaskia.
Jojoilu
Ennen: Jojoilu alkoi synnytysten jälkeen. Paino vaihteli pitkään parillakymmenellä kilolla.
Nyt: Jos vaa’an lukemat heilahtavat yhtään ylöspäin, pudotan ylimääräisen heti pois.
Itseluottamus
Ennen: Olin räväkkä persoona, eikä itsetunto ollut huono lihavanakaan. En kuitenkaan halunnut näyttää vatsaansa, vaan pyrin peittelemään kokoani vaatteilla.
Nyt: On mielekästä katsoa peiliin, joten teen niin aiempaa useammin. Usko omaan tahdonlujuuteen on kasvanut.
Nautiskelut
Ennen: Paljon niin suolaisia kuin makeita mielihaluja. Jälkiruoka arkilounaidenkin yhteydessä. Toistuvia nami- ja herkutteluhetkiä. Tunnesyömistä.
Nyt: Marjat ja raejuusto. Lakritsaa ja toffeeta rajatusti kerran viikossa. Alkoholin käyttö oli aiemminkin vähäistä, mutta sekin vähentynyt entisestään.
Vaatekoko
Ennen: Omannäköisiä vaatteita oli vaikea löytää, kun oli kokoa 48–50.
Nyt: Kokoni on 40–42, ja omasta vaatekaapistakin on löytynyt käyttämättömiä vaatteita.
Oma aika
Ennen: Uppouduin liikaa työhön, enkä antanut itselleen tarpeeksi aikaa.
Nyt: Olen opetellut sanomaan ei. En tee enää kuusipäiväistä työviikkoa, enkä venytä päiviä niin pitkiksi, ettenkö jaksaisi myös ulkoilla painonhallinnan tukemiseksi ja sisätyön vastapainoksi.
