Et voi välttää prosessoitua ruokaa – mutta kannattaako siitä huolestua?

Kirjoittaja Julia Haikonen

Prosessoidulta ruoalta ei voi välttyä, eikä tarvitsekaan. Lopulta ratkaisevaa ei ole prosessoinnin määrä, vaan se, mitä ruoka todella sisältää.

Prosessoidulla ruoalla on huono maine, mutta tiesitkö, että prosessoinnilla itse asiassa tarkoitetaan kaikkia elintarvikkeiden käsittelyvaiheita, ennen niiden päätymistä kulutettavaksi. Esimerkiksi kasvisten pilkkominen, maidon pästörointi tai elintarvikkeiden pakkaaminen ovat prosessointia. Vain harvoja elintarvikkeita voidaan nauttia täysin ilman jonkinasteista prosessointia.

Prosessoinnin tarkoituksena on parantaa ruoan turvallisuutta, säilyvyyttä, aistinvaraisia ominaisuuksia sekä elintarvikkeiden sisältämien ravintoaineiden hyväksikäytettävyyttä. Prosessointi ei siis tee ruoasta automaattisesti epäterveellistä, vaan sen avulla elintarvikkeista saadaan kuluttajalle miellyttävämpiä, turvallisempia ja käytönnöllisempiä.

Tiesitkö, että ruoanlaitto sisältää monta eri prosessoinnin vaihetta?

Kevyesti käsiteltyä vai pitkälle jalostettua?

Elintarvikkeet voidaan jakaa neljään luokkaan sen perusteella, kuinka pitkälle tuote on prosessoitu¹:

  1. Prosessoidut tai minimaalisesti prosessoidut elintarvikkeet: Näitä ovat esimerkiksi tuoreet kasvikset, maito ja liha. Minimaalista prosessointia ovat esimerkiksi kuoriminen, pilkkominen, kuivaaminen tai kypsentäminen.
  2. Prosessoidut ruoanvalmistusaineet: kuten öljyt, voi, suola ja sokeri, joita käytetään elintarvikkeiden valmistamiseen, maustamiseen ja kypsentämiseen.
  3. Prosessoidut elintarvikkeet: Elintarvikkeita, joissa yhdistetään ensimmäisen ja toisen luokan ainesosia tai käytetään menetelmiä, kuten säilömistä tai fermentointia, tuotteen maun, säilyvyyden tai muiden ominaisuuksien parantamiseksi. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset säilykkeet, juustot, savustetut kalat ja lihat sekä leivät.
  4. Ultaprosessoidut elintarvikkeet: Teollisesti pitkälle jalostettuja tuotteita, jotka sisältävät usein runsaasti kemiallisesti muokattuja ainesosia ja ovat käyneet läpi monivaiheisia tuotantoprosesseja. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi makeat ja suolaiset naposteltavat, virvoitusjuomat ja monet lihavalmisteet.

Sisältö ratkaisee, ei prosessointi

Prosessointi ei yksiselitteisesti määritä ruoan terveellisyyttä, vaan ratkaiseva tekijä on tuotteen ravintoainesisältö. Esimerkiksi teollisessa mittakaavassa valmistetut täysjyväleivät luokitellaan ultraprosessoiduiksi, vaikka ne ovat tärkeä osa terveellistä ruokavaliota.

Pääsääntöisesti ultraprosessoitujen ruokien epäterveellisyys johtuu niiden heikosta ravintoainesisällöstä: ne sisältävät tyypillisesti runsaasti energiaa, tyydyttynyttä rasvaa, suolaa ja sokeria, mutta vähän kuitua, vitamiineja ja kivennäisaineita.

Ultraprosessoitu ruoka sisältää usein ainesosia, joita ei löydy kotikeittiöistä.

Ultraprosessoidulla ruoalla selkeä yhteys terveyden kanssa

Useat tutkimukset2,3 ovat osoittaneet ultraprosessoitujen elintarvikkeiden runsaan käytön olevan yhteydessä lisääntyneeseen lihavuuden, aineenvaihduntahäiriöiden ja kroonisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonisairauksien, diabeteksen tai masennuksen, riskiin.

Ultraprosessoidut elintarvikkeet ovat suunniteltu aistinvaraisesti houkutteleviksi ja helposti syötäviksi. Tämä lisää ruoan syömisnopeutta ja viivästyttää kylläisyydentunnetta, mikä voi johtaa ruoan ylensyöntiin ja liialliseen energiansaantiin. Lisäksi on havaittu viitteitä siitä, että runsas ultraprosessoitujen tuotteiden käyttö voi aiheuttaa rakenteellisia muutoksia aivoalueilla, jotka säätelevät syömiskäyttäytymistä4. Tämä saattaa edistää ylensyöntiä.

Ultraprosessoidun ruoan syöminen heikentää ruokavalion ravitsemuksellista laatua ja voi aiheuttaa muutoksia suoliston mikrobiomissa, mikä on yhdistetty moniin ainenvaihduntaan ja mielenterveyteen liittyviin ongelmiin. Lisäksi ultraprosessoitujen tuotteiden aiheuttamat nopeat verensokerin vaihtelut ja liiallinen energiansaanti kuormittavat haimaa ja edistävät insuliiniresistenssin kehittymistä, mikä kasvattaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen.

Lue myös: Varoitus: Näin ultraprosessoidut ruoat uhkaavat terveyttäsi ja elinikääsi

Yhteenveto

Prosessointia ei tarvitse pelätä, mutta ruoan laatuun tulee kiinnittää huomiota. Etenkin painonhallinnan kannalta ultraprosessoidut ruoat ovat ongelmallisia, sillä ne ovat usein energiatiheitä, sisältävät runsaasti sokeria, rasvaa ja suolaa, mutta vain vähän kylläisyyttä tukevia ja elimistölle tärkeitä ravintoaineita.

 

Lähteet: 1Monteiro ym. 2019., 2Pagliai ym. 2021., 3Ahmed ym. 2024., 4Morys ym. 2025.

  • Et voi välttää prosessoitua ruokaa - mutta kannattaako siitä huolestua?

    Prosessoidulta ruoalta ei voi välttyä, eikä tarvitsekaan. Lopulta ratkaisevaa ei ole prosessoinnin määrä, vaan se, mitä ruoka todella sisältää. Prosessoidulla ruoalla on huono maine, mutta tiesitkö, että prosessoinnilla itse asiassa tarkoitetaan kaikkia elintarvikkeiden käsittelyvaiheita, ennen...
  • Uusi kesämenu on julkaistu! Nauti kesästä kevyesti ja vaivattomasti

    Kesä kutsuu nauttimaan rennommin – myös ruokailujen suhteen. Kesällä ruokailutottumukset muuttuvat, kun moni viettää enemmän aikaa mökillä ja grillaaminen nousee ruoanlaiton keskiöön. Päivittäisten rutiinien muuttuessa selkeä suunnitelma helpottaa terveellisten syömistottumusten ylläpitämistä ja tukee painonhallintaa. Tiesithän, että...
  • Viisi kauden raaka-ainetta, jotka tekevät Keventäjän kesästä kevyen!

    Kesän sesonkituotteiden avulla syöt kevyesti mausta tinkimättä. Inspiroidu, kokeile ja nauti kesän parhaista antimista. Kesä on raikkaiden hedelmien, marjojen ja vihannesten kulta-aikaa. Ne ovat vähäenergisiä, mutta täynnä elimistölle tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita sekä suoliston hyvinvointia...
  • Et voi välttää prosessoitua ruokaa - mutta kannattaako siitä huolestua?

    Prosessoidulta ruoalta ei voi välttyä, eikä tarvitsekaan. Lopulta ratkaisevaa ei ole prosessoinnin määrä, vaan se, mitä ruoka todella sisältää. Prosessoidulla ruoalla on huono maine, mutta tiesitkö, että prosessoinnilla itse asiassa tarkoitetaan kaikkia elintarvikkeiden käsittelyvaiheita, ennen...
  • Uusi kesämenu on julkaistu! Nauti kesästä kevyesti ja vaivattomasti

    Kesä kutsuu nauttimaan rennommin – myös ruokailujen suhteen. Kesällä ruokailutottumukset muuttuvat, kun moni viettää enemmän aikaa mökillä ja grillaaminen nousee ruoanlaiton keskiöön. Päivittäisten rutiinien muuttuessa selkeä suunnitelma helpottaa terveellisten syömistottumusten ylläpitämistä ja tukee painonhallintaa. Tiesithän, että...
  • Viisi kauden raaka-ainetta, jotka tekevät Keventäjän kesästä kevyen!

    Kesän sesonkituotteiden avulla syöt kevyesti mausta tinkimättä. Inspiroidu, kokeile ja nauti kesän parhaista antimista. Kesä on raikkaiden hedelmien, marjojen ja vihannesten kulta-aikaa. Ne ovat vähäenergisiä, mutta täynnä elimistölle tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita sekä suoliston hyvinvointia...

Lue lisää:

Kirjoita haku ja paina Enteriä

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Pin It on Pinterest

Punaherukka on yksi suomalaisen kesän aliarvostetuimmista marjoista – ja samalla yksi ravinteikkaimmista. Kun sen hapokkuus yhdistetään pehmeään täytemassaan ja kuitupitoiseen pohjaan, syntyy jotakin ihanaa: kevyt punaherukkapiirakka, joka hurmaa raikkaudellaan. Tämä resepti on suunniteltu keventäjää ajatellen. Siinä käytetään vähemmän sokeria, mutta ei tingitä mausta. Proteiinipitoinen täyte, kuitupohja ja punaherukoiden C-vitamiinipommi tekevät tästä piirakasta hyvän valinnan arkeen, juhlaan – tai vaikka kahvihetkeen ystävän kanssa. Miksi punaherukka on fiksu valinta leivontaan? Punaherukat sisältävät vain vähän sokeria, mutta runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita ja polyfenoleja. Ne ovat erityisen hyvä C-vitamiinin lähde – 100 grammassa punaherukoita on yli päivän saantisuosituksen verran tätä tärkeää vitamiinia. Toisin kuin monet makeat marjat, punaherukka tuo leivonnaisiin napakan kirpeyden, joka tasapainottaa makeutta ja tekee herkusta raikkaan. Lisäksi punaherukat sisältävät liukoista kuitua ja antioksidantteja, jotka tukevat ruoansulatusta ja vastustuskykyä. Resepti: Kevyt punaherukkapiirakka (vuoka n. 24 cm) Pohja: 2,5 dl kaurajauhoja (tai täysjyvävehnäjauhoja) 1 dl kaurahiutaleita 0,5 dl rypsiöljyä tai sulatettua margariinia 0,5 dl makeuttamatonta omenasosetta 1 rkl juoksevaa hunajaa tai vaahterasiirappia 1 kananmuna 1 tl leivinjauhetta Ripaus suolaa Täyte: 200 g maustamatonta rahkaa 100 g vaniljanmakuista rahkaa tai proteiinivanukasta 1 kananmuna 1 rkl perunajauhoja 1 rkl hunajaa tai steviaa maun mukaan 1 tl vaniljajauhetta Päälle: 2–3 dl punaherukoita (tuoreita tai pakastettuja) (halutessa ripaus raastettua tummaa suklaata tai mantelilastuja koristeluun) Valmistusohje: Lämmitä uuni 180 asteeseen. Sekoita pohjan ainekset keskenään kulhossa. Painele taikina leivinpaperilla vuorattuun vuokaan. Valmista täyte: sekoita rahkat, kananmuna, perunajauho, makeutus ja vanilja kulhossa tasaiseksi massaksi. Kaada täyte pohjan päälle. Ripottele punaherukat täytteen päälle. Paista uunin keskitasolla noin 30–35 minuuttia, kunnes täyte on hyytynyt ja pinta saanut hieman väriä. Anna jäähtyä ennen tarjoilua. Tarjoa sellaisenaan tai lusikallinen vaniljarahkaa kylkeen. 👉 Vinkki: Jos käytät pakastepunaherukoita, lisää ne piirakan päälle jäisinä – näin ne pysyvät napakampina. Herkuttele kevyemmin – tämä piirakka tekee sen helpoksi Toisin kuin perinteinen makea piirakka, tämä resepti nojaa luonnollisiin makeuttajiin, proteiiniin ja kuituun. Rahka tuo täyteläisyyttä ja pitää verensokerin tasaisempana, kaurajauhot ja -hiutaleet lisäävät kylläisyyttä ja suoliston hyvinvointia. Öljyn sijaan osa rasvasta korvataan omenasoseella, mikä tekee pohjasta mehevän mutta kevyen. Kalorimäärältään yksi pala (n. 1/8 piirakkaa) sisältää arviolta 120–150 kcal – riippuen makeutuksesta ja täytteestä. Tämä tekee siitä sopivan välipalan tai kevyen kahvihetken herkun. Miten piirakkaa voi muokata? 🧁 Lisää proteiinia: Käytä täytteessä enemmän proteiinirahkaa ja lisää 1 rkl vaniljanmakuista heraproteiinijauhetta. 🌱 Vegaaninen versio: Käytä soijarahkaa ja kasvipohjaista vaniljavalmistetta, kananmunan sijaan esim. chia-kananmunaa (1 rkl chiansiemeniä + 3 rkl vettä). 🍏 Hedelmäinen versio: Sekoita punaherukoiden joukkoon omenakuutioita tai mustaherukoita – saat lisää makeutta ja vaihtelua. Keventäjän näkökulma Usein leivonnaiset ovat se kompastuskivi, jossa sokerin ja rasvan määrä yllättää. Mutta kun tiedät mitä laitat, voit leipoa hyvällä omallatunnolla. Tämä piirakka on siitä hyvä esimerkki: se ei tunnu “terveysversiolta”, mutta tukee silti hyvinvointia. Leipominen voi olla osa tasapainoista ruokavaliota, kun raaka-aineet ovat kunnossa ja annoskoot maltillisia. Tämä piirakka näyttää, että pienillä muutoksilla voi saada aikaan ison eron. Yhteenveto: Punaherukkapiirakka – happaman raikas herkku ilman liikaa makeutta Punaherukka on kuin tehty keventävään leivontaan – se tuo makua ja ravinteita ilman ylimääräistä sokeria. Kun yhdistät sen kuitupitoiseen pohjaan ja proteiiniseen täytteeseen, syntyy jälkiruoka, jota voit syödä hyvällä mielellä. Valmista tämä piirakka viikonloppuun, pakasta osa valmiiksi tai nappaa resepti mukaan seuraavaan mökkireissuun. Terveellinen ei tarkoita tylsää – ja tämä punaherukkapiirakka todistaa sen.