Tiedätkö, miten lisäaineet vaikuttavat sinuun?

Lisäaineet jakavat mielipiteitä – osa karttaa niitä viimeiseen asti, toisille ne ovat arkipäivää. Mutta mitä lisäaineet oikeastaan ovat, ja miten ne vaikuttavat kehoomme?

Kun katsot elintarvikkeen ainesosaluetteloa, eteesi avautuu usein rivi E-koodeja tai vaikeasti lausuttavia kemiallisia nimiä. Lisäaineita lisätään ruokaan parantamaan säilyvyyttä, väriä, makua tai rakennetta. Niitä löytyy etenkin valmisruoista, karkista, virvoitusjuomista ja leivonnaisista – mutta myös yllättävän monista ”perusruoista”, kuten jogurteista, leivästä ja lihavalmisteista.

Mutta tarkoittaako E-koodi aina jotain huonoa? Ja voiko lisäaineista oikeasti olla haittaa?

Mitä lisäaineet ovat – ja miksi niitä käytetään?

Lisäaineet ovat elintarvikkeiden valmistuksessa käytettäviä aineita, joilla on jokin teknologinen tehtävä. Ne voivat esimerkiksi:

• estää pilaantumista (säilöntäaineet)
• parantaa rakennetta (emulgointiaineet, stabilointiaineet)
• lisätä väriä (väri- ja kirkasteaineet)
• makeuttaa (makeutusaineet)
• tuoda makua tai vahvistaa sitä (aromi- ja arominvahventeet)

EU:ssa lisäaineet käyvät läpi tiukan turvallisuusarvion, ja niiden käyttö on tarkasti säädelty. Hyväksytty lisäaine saa E-koodin, joka kertoo aineen olevan sallittu käytettäväksi elintarvikkeissa.

Ovatko lisäaineet vaarallisia?

Useimmat lisäaineet ovat turvallisia kohtuullisina määrinä – näin varmistavat viranomaiset, kuten EFSA (Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen). Kuitenkin joidenkin lisäaineiden kohdalla keskustelua herättää:

• yhteisvaikutukset: mitä tapahtuu, kun eri lisäaineita nautitaan samanaikaisesti?
• herkkyys ja yliherkkyys: osa ihmisistä reagoi esimerkiksi sulfiitteihin, väriaineisiin tai glutamaattiin
• pitkäaikaisvaikutukset: tutkimus ei ole aina yksimielinen pitkän aikavälin seurauksista

Lisäaineita koskeva turvallisuus perustuu ns. hyväksyttävään päivittäiseen saantiin (ADI-arvo), mutta yksilölliset erot voivat vaikuttaa siihen, miten kukin sietää niitä.

Mistä tiedät, mitä lisäaineita ruoassasi on?

Ainesosaluettelosta! EU-lainsäädäntö edellyttää, että kaikki lisäaineet ilmoitetaan nimellä tai E-koodilla sekä niiden käyttötarkoituksella. Esimerkiksi:

• E300 (askorbiinihappo) – hapettumisenestoaine
• E621 (natriumglutamaatti) – arominvahvenne
• E120 (karmiini) – väriaine

Joillekin kuluttajille nämä koodit aiheuttavat epäluuloa, vaikka monet lisäaineet ovat täysin luonnollisia. Esimerkiksi E300 on C-vitamiini ja E160a beetakaroteeni, jota on myös porkkanassa.

LUE MYÖS: Totuus E-koodeista – kannattaako lisäaineita pelätä?

Kannattaako lisäaineita vältellä?

Lisäaineet eivät ole automaattisesti huono asia – mutta niiden runsas käyttö voi kertoa ruoan yleisestä prosessoinnin määrästä. Valmisruoka, jossa on pitkä lisäainelista, on harvoin paras valinta ravitsemuksen näkökulmasta.

Kannattaa siis kiinnittää huomiota seuraaviin:

• syö mahdollisimman tuoretta ja vähän prosessoitua ruokaa
• valitse tuotteita, joissa on lyhyt ja ymmärrettävä ainesosaluettelo
• kuuntele kehoasi – jos jokin tuote aiheuttaa oireita, vältä sitä

Jos haluat vähentää lisäaineiden saantia, hyvä nyrkkisääntö on: mitä vähemmän pakattua ruokaa, sitä vähemmän lisäaineita.

Erityisiä huomioita herkille

Joillekin ihmisille lisäaineet voivat aiheuttaa oireita, kuten:

• päänsärkyä tai migreeniä (esim. glutamaattiherkkyys)
• ihoreaktioita (esim. väriaineet tai benzoaatit)
• ruoansulatusvaivoja

Lasten kohdalla on myös keskusteltu joidenkin väriaineiden mahdollisesta vaikutuksesta keskittymiskykyyn ja käytökseen. Näiden väitteiden tueksi ei ole vahvaa näyttöä, mutta osa vanhemmista kokee lisäaineettoman ruokavalion rauhoittavan arkea.

LUE MYÖS: Lisäaineiden määritelmät

Yhteenveto: Tieto auttaa tasapainoon

Lisäaineita ei tarvitse pelätä, mutta niiden ympärille liittyy paljon uskomuksia ja väärinymmärryksiä. Kun ymmärrät, mitä ne ovat ja miksi niitä käytetään, voit tehdä parempia valintoja ruokakaupassa – ilman turhaa stressiä.

LUE MYÖS: Näissä 3 ruoka-aineessa on paljon lisäaineita