Saatko riittävästi omega-3-rasvoja? Näihin viiteen asiaan ne vaikuttavat

Kirjoittaja Laura Paavola

Omega-3-rasvahappoja tarvitaan muun muassa sydämen ja aivojen toimintaan, ja tutkimuksissa niiden saantiin on liitetty myös muita mahdollisia terveyshyötyjä.

Lohi, saksanpähkinät ja rypsiöljy ovat ruokia, joita yhdistää yksi tärkeä asia. Kaikista saa nimittäin tärkeitä omega-3-rasvahappoja, joita elimistö tarvitsee esimerkiksi solujen rakennusaineiksi.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu

Omega-3-rasvahapoista puhutaan usein lyhenteillä ALA, EPA ja DHA. Niillä tarkoitetaan seuraavia rasvahappoja:

  • ALA eli alfalinoleenihappo on välttämätön rasvahappo, jota on saatava ruoasta. Sitä sisältävät esimerkiksi rypsiöljy, saksanpähkinät ja chiansiemenet.
  • EPA eli eikosapentaeenihappo osallistuu muun muassa tulehdusreaktioiden säätelyyn. Sitä saa erityisesti rasvaisesta kalasta.
  • DHA eli dokosaheksaeenihappo on tärkeä aivojen ja silmien verkkokalvon rakennusaine. Myös sen keskeinen lähde on rasvainen kala.

Elimistö pystyy muuttamaan osan ALA:sta EPA:ksi ja DHA:ksi, mutta muuntuminen on vähäistä. Siksi ruokavaliossa kannattaa huomioida erilaiset omega-3-rasvojen lähteet.

Näillä viidellä tavalla omega-3-rasvat vaikuttavat terveyteesi.

1. Ne tukevat sydämen terveyttä

Omega-3-rasvahappojen tunnetuimmat hyödyt liittyvät sydämeen ja verenkiertoon. EPA ja DHA voivat pienentää veren triglyseridipitoisuutta eli veressä kiertävien rasvojen määrää.

Niillä voi olla myös verenpainetta hieman alentava vaikutus.

Laajassa, 13 satunnaistettua tutkimusta ja yli 127 000 osallistujaa yhdistäneessä analyysissä omega-3-valmisteiden käyttö vähensi hieman muun muassa sydäninfarktien ja sepelvaltimotaudista johtuvien kuolemien riskiä.

Arjessa hyvä lähtökohta on syödä kalaa eri lajeja vaihdellen. Suomessa kalaa suositellaan lautaselle 2–3 kertaa viikossa.

2. Ne ovat tärkeitä muistille ja aivojen toiminnalle

DHA on tärkeä aivojen solukalvojen rakennusaine, ja tästä syystä omega-3-rasvahappojen yhteyttä muistiin ja muihin ajattelun taitoihin onkin tutkittu paljon.

Vuonna 2023 julkaistussa, 78 satunnaistettua tutkimusta tarkastelleessa katsauksessa myönteisiä vaikutuksia havaittiin noin 44 prosentissa tutkimuksista.

Lievistä tiedonkäsittelyn vaikeuksista kärsivillä aikuisilla tulokset olivat lupaavampia. Heitä koskevista tutkimuksista noin kaksi kolmasosaa raportoi myönteisiä vaikutuksia.

Omega-3-lisää ei silti voi pitää varmana keinona parantaa muistia tai ehkäistä muistisairauksia.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu

3. Niistä voi olla apua masennusoireisiin

Omega-3-rasvahappoja on tutkittu myös masennuksen hoidon tukena, ja erityisesti EPA-painotteisista valmisteista on saatu lupaavia tuloksia.

Yhteensä 26 tutkimusta ja 2 160 osallistujaa kattaneessa analyysissä omega-3-valmisteet lievittivät masennusoireita keskimäärin hieman lumevalmistetta enemmän. Hyötyjä havaittiin etenkin valmisteilla, joiden omega-3-rasvahapoista vähintään 60 prosenttia oli EPA:a.

Tuloksia ei voi suoraan soveltaa kaikkiin kalaöljyvalmisteisiin. Jos omega-3-lisää harkitaan masennuksen hoidon tueksi, valinta kannattaa tehdä yhdessä hoitavan ammattilaisen kanssa.

4. Ne osallistuvat tulehduksen säätelyyn

EPA:sta ja DHA:sta muodostuu elimistössä yhdisteitä, jotka osallistuvat tulehdusreaktioiden säätelyyn. Tästä syystä niiden vaikutuksia on tutkittu myös tulehduksellisissa sairauksissa.

Esimerkiksi nivelreumaa sairastavilla omega-3-valmisteista on havaittu joitakin hyötyjä. Yhteensä 18 tutkimusta yhdistäneessä analyysissä valmisteet vähensivät aristavien nivelten määrää.

Vaikutus riippuu myös sairaudesta. Tulehduksellisten suolistosairauksien kohdalla tutkimusnäyttö ei tue omega-3-valmisteiden käyttöä yleisesti sairauden ehkäisyyn tai hoitoon.

5. Ne tukevat sikiön aivojen kehitystä

Raskaana oleva nainen pitelee vatsaansa.

Omega-3-rasvahappojen merkitys korostuu myös raskausaikana. Erityisesti DHA:ta tarvitaan kehittyvien aivojen ja silmien verkkokalvon rakenteisiin.

Suomalaisessa ohjeistuksessa riittävää saantia tuetaan ensisijaisesti monipuolisella ruokavaliolla. Kala-ateriat 2–3 kertaa viikossa sekä kasviöljyjen käyttö auttavat turvaamaan rasvahappojen saantia myös raskauden aikana.

Kalalajien valinnassa tulee huomioida Ruokaviraston turvallisen käytön ohjeet.

Raskaus ei siis automaattisesti tarkoita omega-3-lisän tarvetta. Jos kala ei kuulu ruokavalioon, saantia ja mahdollista lisän tarvetta voi arvioida neuvolassa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu

Näistä ruoista saat omega-3-rasvahappoja

Omega-3-rasvahapon lähteitä, kuten kalaa ja avokadoa.

Omega-3-rasvoja saa sekä eläin- että kasvikunnan tuotteista.

Ruokavalioon kannattaa ottaa erilaisia lähteitä, sillä niiden sisältämät rasvahapot vaihtelevat.

  • Lohi ja kirjolohi sisältävät EPA:a ja DHA:ta. Kokeile niitä esimerkiksi uunikalana, keitossa tai pastan joukossa.
  • Silli, makrilli ja sardiinit tuovat vaihtelua kala-aterioihin. Myös kalasäilykkeet ovat helppo vaihtoehto.
  • Rypsiöljy sisältää ALA:a ja sopii niin ruoanlaittoon kuin salaatinkastikkeisiin.
  • Saksanpähkinöistä saa ALA:a esimerkiksi puuron, jogurtin tai salaatin joukossa.
  • Chiansiemenet täydentävät ALA:n saantia esimerkiksi tuorepuurossa tai jogurttiin sekoitettuina.
  • Pellavansiemenöljy sisältää runsaasti ALA:a. Se sopii kylmiin ruokiin, kuten salaatinkastikkeeseen.

Kaikkea ei tarvitse ottaa käyttöön kerralla. Jo ruoanlaittoöljyn valinnalla ja säännöllisillä kala-aterioilla saat omega-3-rasvoja luontevasti osaksi viikon ruokailuja.

Ravintolisässä ratkaisee sisältö

Omega-3-valmisteita valmistetaan esimerkiksi kala-, krilli- ja leväöljystä. Kasvipohjaista vaihtoehtoa etsivälle leväöljy voi tarjota DHA:ta ja tuotteesta riippuen myös EPA:a.

Pakkauksesta kannattaa tarkistaa nimenomaan EPA:n ja DHA:n määrä. Esimerkiksi tuhat milligrammaa kalaöljyä ei tarkoita samaa määrää näitä rasvahappoja.

Suuri annos ei myöskään ole automaattisesti parempi. Suuriannoksisiin valmisteisiin on tutkimuksissa liittynyt lisääntynyt eteisvärinän riski tietyillä sydänpotilailla ja suuren riskin henkilöillä.

LUE MYÖS: D-vitamiinin puute voi oireilla näin – älä sivuuta näitä merkkejä

Verenohennuslääkityksen yhteydessä käytöstä on syytä keskustella lääkärin tai apteekin kanssa.

Lähteet: Health, Ruokavirasto

    Kirjoita haku ja paina Enteriä

    Pin It on Pinterest

    Nainen katsoo jääkaappia illalla.
    Kävele itsesi kuntoon!Tutustumistarjous 19,90 € – aloita nyt