Kevät ja kesä ovat olleet poikkeuksellista aikaa. Olemme eläneet kokoajan ikään kuin varuillaan, odottaen, mitä seuraavaksi tapahtuu. Tällainen on hyvin kuluttavaa, elää jatkuvassa hälytystilassa.
Ei ole voinut suunnitella tulevaa ja on eletty muilta tulevien ohjeiden ja sääntöjen mukaan. Painopiste on ollut siinä, miten minun läheiseni jaksavat ja voivat, olemmeko turvassa. Turvallisuuden tunne on yksi perustavanlaatuisista tarpeistamme ja sen ollessa uhattuna muu unohtuu. Voimavaroja ei riitä itsensä kehittämiseen tai uuden etsimiseen. Tärkeintä on selviytyä päivästä toiseen.
Siksi olen päättänyt, että minun uusi vuoteni alkaa nyt elokuussa. Palaan etätöistä työpaikalle lähes puolen vuoden tauon jälkeen. Itseasiassa oikein odotan tätä. Koulut alkavat, harrastukset alkavat ja tutut rutiinit palaavat pikkuhiljaa. Silloin on minun aikani järjestää myös mieleni vastaanottamaan uusi vuoden alku, vaikkakin elokuussa.
Tänä syksynä jo asioiden suunnittelu tuntuu aivan luksukselta. Saa merkitä kalenteriin tapahtumia ja tapaamisia. Saa katsoa hieman pidemmälle kuin vain päivän päähän.
Vaikka viruksen uhka ei suinkaan ole kokonaan poistunut, koen kuitenkin, että on aika suunnata katse ja huomio myös omaan itseemme läheistemme turvallisuudesta huolehtimisen lisäksi. Sitä paitsi, kun autamme ensin itseämme, meillä on enemmän voimavaroja auttaa myös muita. Näin todetaan lentokoneen turvaohjeissakin happinaamarista.
On siis vihdoin aika tehdä suunnitelmia oman elämän ja hyvinvoinnin parantamiseksi, aivan, kuten yleensä teemme uutena vuotena.
Itse en aio tehdä lupauksia tänä syksyisenä uutena vuotena, mutta aion antaa itseni hengähtää. Hengähtäminen tässä hetkessä voi tarkoittaa eri asioita kuin vielä puoli vuotta sitten. Sen sijaan, että kaipaisin kauas tai suunnittelisin suuria, voinkin pysähtyä hetkeen ja nähdä kuinka kullanarvoinen se on. Aiemmin itsestään selvät asiat näyttäytyvät uudessa valossa, kuten vaikkapa työkaverin kanssa keskustelu livenä tai lapsen saama koululounas.
Haluan toivottaa sinullekin oikein hyvää uutta vuotta 2020!
Nouseeko sinunkin painosi iän myötä?
Nuorempana minun oli suhteellisen helppo ylläpitää ihannepainoa ja myös tarvittaessa pudottaa muutama kilo, mikäli siihen ilmeni tarvetta. Painoa ei tarvinnut tarkkailla jatkuvasti, päinvastoin. Tuntui, että sitä saattoi syödä melko vapaasti. Toisaalta, jos housut alkoivat kiristää...
Mitä voimme oppia teinitähdiltä?
Hymähdän vinosti, kun näen nuoren ja innokkaan sometähden tai julkkiksen julistavan, että ”Kaikki on mahdollista, kun vaan uskot ittees ja teet töitä unelmies eteen!” Hymähdyksessäni on lempeän hyväksyvää ymmärtämystä nuoruuden vimmalle ja naiiviudelle, mutta toisaalta...
Kesäksi kuntoon!
Minua on aina lähtökohtaisesti ärsyttänyt mediassa pyörivät ”Kesäksi kuntoon!” -kampanjat. Joka vuosi samat lupaukset ja toivon kipinän herättäminen, vasta talviturkeistaan kuoriutuvissa suomalaisissa. Tässäkö sitä pitäisi nyt innostua elämänmuutoksesta, kun pääsiäisen herkut siintävät ihan muutaman viikon...
