Korkean kolesterolin hoidossa on pitkään pidetty kestävyysliikuntaa parhaana vaihtoehtona. Nyt tutkijat ovat selvittäneet, miten eri treenimuodot todella vaikuttavat kolesteroliarvoihin.
Kolesterolin alentamiseen suositellaan usein erityisesti kestävyysharjoittelua, kuten kävelyä, juoksua, pyöräilyä ja uintia. Uudemman tutkimustiedon mukaan pelkkä aerobinen liikunta ei kuitenkaan välttämättä ole tehokkain vaihtoehto.
Asiantuntijoiden mukaan parhaat tulokset voivat syntyä yhdistämällä kestävyysharjoittelu ja lihaskuntoharjoittelu.
Tutkimuksissa on havaittu, että liikunta voi laskea huonoa kolesterolia ja triglyseridejä sekä nostaa hyvää kolesterolia.
Kestävyysliikunnasta hyötyä veren rasva-arvoille
Kävely, juoksu, pyöräily ja muu kestävyysliikunta voivat auttaa elimistöä poistamaan haitallista kolesterolia verenkierrosta tehokkaammin.
Tutkijoiden mukaan liikunta voi myös muuttaa huonon kolesterolin rakennetta vähemmän haitalliseksi.
Samalla hyvän kolesterolin määrä voi nousta. Hyvä kolesteroli auttaa kuljettamaan ylimääräistä kolesterolia pois verisuonista, mikä tukee sydämen terveyttä.
LUE MYÖS: Kolesteroliarvot koholla? Muista nämä asiat arjessasi
Myös lihaskuntoharjoittelu auttaa
Vaikka kestävyysliikuntaa suositellaan ensimmäisenä, nykyisin myös lihaskuntoharjoittelun hyötyjä korostetaan enemmän.
Tutkimusten mukaan myös voimaharjoittelu voi nostaa hyvän kolesterolin määrää ja auttaa parantamaan kolesteroliarvoja.
Harjoittelun ei tarvitse tarkoittaa raskaita painoja tai kovaa salitreeniä, sillä myös kehonpainoliikkeistä voi olla hyötyä sydänterveydelle.
Asiantuntijat suosittelevat lihaskuntoharjoittelua noin kaksi tai kolme kertaa viikossa.
Yhdistelmä toimii parhaiten
Toinen ei ole toistaan parempi, sillä tutkijoiden mukaan kestävyysliikunta ja lihaskuntoharjoittelu täydentävät toisiaan.
Aerobinen liikunta vaikuttaa tehokkaasti veren rasva-arvoihin ja sydämen kuntoon, kun taas voimaharjoittelu auttaa ylläpitämään lihasmassaa ja aineenvaihduntaa.
Säännöllinen liikunta voi näkyä kolesteroliarvoissa jo neljän–kahdeksan viikon aikana, jos harjoittelu pysyy jatkuvana.
Liikunnan määräkin vaikuttaa. Tutkimusten mukaan jo noin 1 000–1 200 kilokalorin kuluttaminen liikunnassa viikossa voi tuoda muutoksia kolesterolitasoihin.
Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi useita reippaita kävelylenkkejä viikossa.
LUE MYÖS: Milloin kannattaa lähteä kävelylle? Eri kellonajoilla yllättäviä eroja
Liikunnan hyödyt eivät myöskään rajoitu pelkkään kolesteroliin. Säännöllinen harjoittelu voi parantaa verenpainetta, verensokerin hallintaa, kehonkoostumusta ja yleistä sydänterveyttä.
Ruokavaliota ei voi unohtaa
Vaikka liikunta auttaa kolesterolin hallinnassa, huonoa ruokavaliota voi kompensoida pelkällä treenillä.
Ruokavalio vaikuttaa edelleen merkittävästi kolesteroliarvoihin, ja parhaat tulokset saavutetaan yhdistämällä liikunta terveelliseen syömiseen.
Erityisesti kuidun lisääminen, pehmeiden rasvojen suosiminen ja runsaan kovien rasvojen käytön vähentäminen voivat auttaa alentamaan LDL-kolesterolia.
Jos korkea kolesteroli on perinnöllistä, pelkät elämäntapamuutokset eivät aina riitä.
Terveellinen ruokavalio ja liikunta voivat kuitenkin pienentää lääkityksen tarvetta ja vähentää sydänsairauksien riskiä.
Kävelijä, ota tämä liike lenkkien rinnalle – vahvistaa jalkojen lihaksia
Kävely tukee kuntoa, mutta sen rinnalle kannattaa ottaa yksi helppo kotiliike vahvistamaan jalkojen lihaksia. Lenkkeily kuuluu arkeen, askelia kertyy ja ulkoilu tekee hyvää. Eli toin sanoen liikuntarutiinit tuntuvat olevan kunnossa. Mutta kysymys kuuluukin, tuleeko viikon...
Yli 40-vuotias nainen, saatko riittävästi näitä 5 ravintoainetta?
Keski-iässä omia ruokailutottumuksia kannattaa katsoa uusin silmin ja tarkistaa, saavatko luut, lihakset ja hermosto tarvitsemansa ravintoaineet. Jos maitotuotteet ovat jääneet pois tai kalaa tulee syötyä harvoin, joidenkin ravintoaineiden saanti voi jäädä niukaksi. Naisilla myös lähestyvät...
Syötkö porkkanat aina raakana? Kypsentämisellä on yllättävä etu
Porkkanaraaste ja uuniporkkana ovat molemmat hyviä arkiruokia, mutta valmistustapa voi kuitenkin vaikuttaa siihen, kuinka hyvin elimistö pystyy hyödyntämään porkkanan ravintoaineita. Porkkana päätyy lautaselle usein raasteena, välipalatikkuina, keitossa tai uunissa paahdettuna. Raakana syömistä pidetään helposti ravintoaineiden...
