Mitä kehossasi tapahtuu, jos syöt mustikoita joka päivä?

Mustikka on suomalainen kesän klassikko, mutta tiesitkö, että sen päivittäisellä syömisellä voi olla yllättävän konkreettisia vaikutuksia terveyteen? Tutkimukset ovat selvittäneet, mitä kehossa tapahtuu, kun mustikka kuuluu päivittäiseen ruokavalioon.

Tässä on se, mitä tiedetään.

Suolistosi kiittää

Suoliston mikrobiomi on viime vuosina noussut yhdeksi terveydenhuollon tutkituimmista aiheista – ja hyvästä syystä. Suoliston bakteerikanta vaikuttaa immuunijärjestelmään, mielialaan, painonhallintaan ja tulehduksiin.

Mustikka on suolistolle erityisen hyödyllinen marja. Mainen yliopiston tutkimuksessa mustikan säännöllinen syöminen paransi suoliston mikrobikantaa ja lisäsi hyödyllisten bakteerien määrää.

Vaikutus on prebioottinen, eli toisin sanoen mustikan kuitu ja polyfenolit ruokkivat suoliston hyviä bakteereja, jotka puolestaan tukevat koko kehon terveyttä.

Käytännössä tämä voi näkyä parempana vatsan toimintana, vähentyneenä turvotuksena ja tasaisempana olona. Mustikan kuitu edistää ruoansulatusta ja auttaa suoliston hyvinvoinnissa sekä tuoreena että pakastettuna.

Verenpaineesi voi laskea

Mustikan terveysvaikutuksista ehkä vahvin tutkimusnäyttö liittyy verenpaineeseen. Floridan yliopiston tutkimuksessa päivittäinen mustikoiden syönti laski systolista verenpainetta 5,1 prosenttia ja diastolista 6,3 prosenttia vaihdevuodet ohittaneilla naisilla, joilla verenpaine oli normaali tai lievästi kohonnut.

Toisessa tutkimuksessa päivittäinen noin 178 gramman mustikka-annos paransi verisuonten toimintaa ja laski systolista verenpainetta lähes neljä yksikköä 12 viikon seurannassa.

LUE MYÖS: Tämä aamupala auttaa laskemaan verenpainetta – ja se valmistuu minuuteissa

Vaikutuksen taustalla ovat mustikan antosyaanit, eli flavonoidit, jotka antavat marjalle sen syvän sinisen värin.

Ne toimivat elimistössä antioksidantteina ja rentouttavat verisuonten seiniä samaan tapaan kuin punajuuren nitraatit.

Matala-asteinen tulehdus vähenee

Kehossa on usein piilevää matala-asteista tulehdusta, jota ei välttämättä itse huomaa, mutta joka on yhdistetty muun muassa sydän- ja verisuonisairauksien, tyypin 2 diabeteksen ja muistisairauksien riskiin.

Säännöllinen mustikoiden syöminen näyttää lievittävän juuri tätä tulehdusta. Mustikan polyfenolit vaimentavat elimistön tulehdusvastetta, ja hyötyjä on havaittu tutkimuksissa, joissa päivittäinen mustikka-annos on ollut tyypillisesti 100–400 grammaa.

Sama mekanismi selittää myös sen, miksi mustikoiden ja mansikoiden yhdistelmä on yhdistetty jopa 33 prosentin pienempään sydänkohtausriskiin verrattuna niihin, jotka eivät syö marjoja säännöllisesti.

Muisti ja keskittyminen voivat parantua

Tämä on mustikan ehkä yllättävin puoli.

LUE MYÖS: Syötkö puuroa aamuisin? Nämä 5 asiaa voivat tapahtua kehossasi

Tutkimuksissa on havaittu, että säännöllinen mustikoiden syöminen voi parantaa muistia ja keskittymistä erityisesti iäkkäämmillä henkilöillä, joilla on ollut muistin heikkenemisen oireita.

Syyksi arvioidaan mustikan antosyaanien kyky läpäistä veri-aivoeste ja vaikuttaa suoraan aivojen hermosoluihin.

Näin paljon mustikoita kannattaa syödä

Tutkimuksissa käytetyt annokset ovat vaihdelleet, mutta yleinen suositus on noin 1–2 desilitraa eli kourallinen tai kaksi päivässä. Se on helposti saavutettava määrä kesäisin, ja pakastettu mustikka toimii yhtä hyvin läpi vuoden.

Erityisesti suomalainen metsämustikka on poikkeuksellisen arvokas, sillä se sisältää moninkertaisesti enemmän antosyaaneja kuin viljelty pensasmustikka, jota useimmissa kansainvälisissä tutkimuksissa on käytetty.

Terveysvaikutukset ovat siis todennäköisesti vielä suuremmat kuin tutkimukset osoittavat.

TESTAA: Tee tämä mustikkamehu – helppo ja vitamiinipitoinen kotijuoma

Helpoin tapa lisätä mustikka arkeen on ripotella sitä puuron päälle, smoothieen tai sellaisenaan välipalaksi. Ei tarvitse sen monimutkaisempaa.

Lähteet: TehyLehti, FeelVivid, Ravitsemusneuvoja,