Istutko suuren osan päivästä? Näin se näkyy vyötäröllä

Käytkö tunnin treenissä, mutta vietät muuten suuren osan päivästä istuen? Painonhallinnan kannalta merkitystä on ennen kaikkea sillä liikkeellä, joka kertyy treenien välissä. 

Istumisen terveyshaitoista puhuttaessa huomio kiinnittyy usein selkävaivoihin tai sydänterveyteen.

Totuus on kuitenkin se, että siitä kärsii koko keho aina aineenvaihduntaa ja aivoja myöten.

Arkiaktiivisuus isossa roolissa

Painonhallinnan kannalta merkitystä ei ole ainoastaan varsinaisella treenillä, vaan myös päivän aikana kertyvä arkiliike vaikuttaa merkittävästi energiankulutukseen.

Kävely, portaiden nouseminen, kotityöt ja pienet jaloittelut voivat tuntua mitättömiltä, mutta yhdessä ne muodostavat huomattavan osan päivän kokonaisaktiivisuudesta.

Jos lähes kaikki tällainen liike jää pois, myös energiankulutus vähenee.

LUE MYÖS: 5 liikettä, jotka auttavat vatsaa toimimaan paremmin

Siksi painonhallintaa tavoittelevan kannattaa kiinnittää huomiota varsinaisten treenien lisäksi myös siihen, mitä niiden välissä tapahtuu.

Vaikutukset ulottuvat verensokeriin ja sydämeen

Runsaan istumisen vaikutukset eivät rajoitu ainoastaan energiankulutukseen.

Vähäinen liikkuminen on tutkimuksissa yhdistetty myös suurempaan tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riskiin.

Kun lihakset pääsevät töihin, ne käyttävät verenkierrossa olevaa glukoosia energiaksi. Siksi jo kevyt liikkuminen päivän aikana voi tukea verensokerin hallintaa.

Pitkä yhtäjaksoinen istuminen vaikuttaa myös verenkiertoon.

Jalkojen lihasten vähäinen työskentely heikentää niiden normaalia pumppaavaa vaikutusta, minkä vuoksi pitkien istumisjaksojen katkaiseminen on tärkeää.

Taas yksi hyvä syy nousta välillä työtuolista!

Pitkä istuminen passivoi pakaralihaksia

Pitkään istuessa myös pakaralihakset tekevät hyvin vähän töitä.

Jos istuminen täyttää suuren osan päivästä, pakarat eivät saa samanlaista säännöllistä aktivointia kuin kävellessä, portaita noustessa tai kyykistyessä.

Ajan myötä vähäinen käyttö voi heikentää pakaralihasten voimaa ja toimintaa.

Tämä voi puolestaan näkyä esimerkiksi lantion hallinnassa ja siinä, että alaselkä tai muut lihakset joutuvat ottamaan suurempaa roolia liikkeessä.

Lisää liikettä päivään pienillä teoilla

Arkiaktiivisuuden puolesta puhuu myös se, että pieni liike on huomattavasti helpompi mahduttaa arkeen kuin pidempi treenituokio.

Kokeile esimerkiksi näitä:

• Kävele puheluiden aikana.
• Nouse hakemaan vettä tai kahvia sen sijaan, että keräät kaiken työpisteelle.
• Nouse jaloittelemaan muutamaksi minuutiksi vähintään kerran tunnissa.
• Tee 10 minuutin kävely lounaan tai päivällisen jälkeen.
• Jää bussista yhtä pysäkkiä aikaisemmin tai pysäköi hieman kauemmas.
• Muista, että myös kotityöt, pihatyöt ja kauppareissut kerryttävät päivän aktiivisuutta.
• Tee muutama kyykky, venyttely tai muu helppo liike television katselun lomassa.

Liike tekee hyvää myös aivoille

Säännöllinen liikunta tukee aivojen verenkiertoa ja vaikuttaa moniin aivojen hyvinvoinnin kannalta tärkeisiin toimintoihin.

Pitkän paikallaan vietetyn päivän jälkeen olo saattaa puolestaan tuntua vetämättömältä, keskittyminen takkuilla ja motivaatio olla tavallista vähäisempää.

Yksi vähän liikuttu päivä ei aiheuta merkittäviä muutoksia aivojen toimintaan.

LUE MYÖS: Ei vain lihaksille! Jo muutaman minuutin venyttely päivässä voi tehdä hyvää myös verensokerille

Pitkään jatkuva fyysinen passiivisuus on kuitenkin tutkimuksissa yhdistetty suurempaan kognitiivisen heikkenemisen ja muistisairauksien riskiin.

Lähteet: MayoClinic, Healthline