Tämä on paras jogurtti suolistolle – tarkista purkista kaksi asiaa

Jogurttihyllyllä vaihtoehtoja riittää, mutta kaikki tuotteet eivät ole suoliston kannalta samanlaisia. Hyvän valinnan tunnistaa kahdesta purkissa näkyvästä tiedosta.

Jogurttia pidetään usein automaattisesti suoliston kannalta erinomaisena ruokana, mutta pelkkä pakkauksesta löytyvä jogurtti-sana ei kuitenkaan kerro esimerkiksi sitä, millaisia bakteeriviljelmiä tuote sisältää.

Suoliston kannalta hyvä valinta on yleensä maustamaton jogurtti, joka sisältää eläviä bakteeriviljelmiä.

Purkista kannattaa siis tarkistaa nämä kaksi asiaa, eli viljelmät ja sokeri.

1. Etsi maininta elävistä bakteeriviljelmistä

Jogurtti valmistetaan hapattamalla maitoa maitohappobakteereilla. Tavallisia jogurttiviljelmiä ovat Lactobacillus bulgaricus ja Streptococcus thermophilus.

Pakkauksessa voi lukea esimerkiksi ”sisältää eläviä bakteeriviljelmiä”. Joissakin tuotteissa luetellaan myös käytetyt bakteerikannat, kuten Lactobacillus– tai Bifidobacterium-suvun bakteerit.

Bakteeriviljelmät voivat vaikuttaa suoliston mikrobistoon ja tukea ruoansulatusta, mutta vaikutukset riippuvat tuotteesta ja sen sisältämistä bakteereista.

Vuonna 2025 julkaistun tutkimuskatsauksen mukaan kaikki hapatetut maitotuotteet eivät vaikuta suolistoon samalla tavalla.

Selkeintä näyttöä on laktoosin sulamisesta. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen mukaan eläviä viljelmiä sisältävä jogurtti voi helpottaa laktoosin pilkkoutumista ihmisillä, joilla on vaikeuksia sulattaa sitä.

Kaikki bakteeriviljelmät eivät ole probiootteja

Pakkauksessa mainittu bakteeriviljelmä ei automaattisesti tarkoita, että tuote olisi probioottinen. Probiootilla tarkoitetaan elävää mikrobia, jolla on riittävässä määrin nautittuna osoitettu olevan terveyshyötyjä.

Vaikutukset ovat bakteerikantakohtaisia, joten yleinen maininta maitohappobakteereista ei vielä takaa tiettyä hyötyä. Tavallinen eläviä viljelmiä sisältävä jogurtti voi silti olla hyvä osa monipuolista ruokavaliota.

Suoliston hyvinvointi ei myöskään riipu yhdestä tuotteesta tai bakteerikannasta.

2. Tarkista, onko jogurttiin lisätty sokeria

Toinen tarkistettava kohta löytyy ainesosaluettelosta. Maustetuissa jogurteissa voi olla runsaasti lisättyä sokeria, vaikka pakkaus vaikuttaisi muuten terveelliseltä.

Sokeri voi esiintyä ainesosaluettelossa esimerkiksi nimillä:

• sokeri
• glukoosi- tai glukoosi-fruktoosisiirappi
• fruktoosi
• hunaja
• hedelmämehutiiviste

Mitä lähempänä luettelon alkua sokeri mainitaan, sitä enemmän sitä tuotteessa yleensä on.

Ravintoarvotaulukon kohta ”joista sokereita” ei kerro suoraan lisätyn sokerin määrää, sillä luku sisältää myös maidon luontaisen laktoosin sekä mahdollisten hedelmien ja marjojen sokerit.

Lisätyn sokerin tunnistaa parhaiten ainesosaluettelosta. Ruokaviraston mukaan tuotteita kannattaa vertailla ravintoarvomerkintöjen avulla, mutta sokerin lähteet selviävät ainesosista.

LUE MYÖS: Mikä maito on paras valinta kahviin? Näin vaihtoehdot eroavat toisistaan

Helpointa on valita maustamaton jogurtti ja lisätä makeutta itse marjoilla tai hedelmillä. Näin annokseen saa samalla kuitua.

Kreikkalainen jogurtti ei ole automaattisesti paras

Kreikkalaistyyppinen jogurtti sisältää usein tavallista jogurttia enemmän proteiinia, mutta suolistolle se ei kuitenkaan ole automaattisesti tavallista jogurttia parempi vaihtoehto.

Ratkaisevaa on jälleen se, sisältääkö tuote eläviä viljelmiä ja onko siihen lisätty runsaasti sokeria.

Myöskään rasvattomuus ei tee jogurtista suolistolle parempaa.

Myös kasvipohjaisessa jogurttivaihtoehdossa kannattaa tarkistaa samat asiat. Jos siis valitset kasvipohjaisen jogurtin, tarkista viljelmien ja sokerin lisäksi, että siihen on lisätty kalsiumia, D-vitamiinia ja B12-vitamiinia.

Lisää joukkoon bakteerien ravintoa

Jogurtti itsessään ei yleensä sisällä kuitua. Siksi suolistoystävällinen annos syntyy yhdistämällä siihen kuitupitoisia ruokia, kuten:

• marjoja tai hedelmiä
• kaura- tai ruishiutaleita
• pähkinöitä
• siemeniä.

Ravintokuitu toimii suolistobakteerien ravintona, ja sen hajoamisessa syntyy muun muassa suoliston soluja hyödyttäviä lyhytketjuisia rasvahappoja.

LUE MYÖS: Lisää tätä pastaan – saat reilusti lisää proteiinia

Pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa aikuisille suositellaan kuitua vähintään 25–35 grammaa päivässä.