Muistin hyväksi ei tarvitse tavoitella 10 000 askelta päivässä. Tutkimuksessa jo huomattavasti pienempi määrä yhdistyi hitaampaan muistin heikkenemiseen.
Jos päivän aikana kertyy vain muutama tuhat askelta, määrä voi tuntua vähäiseltä. Muistin kannalta pienikin lisäys päivittäiseen liikkumiseen voi kuitenkin olla merkityksellinen.
Nature Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa 3 000–5 000 askelta päivässä oli yhteydessä hitaampaan tiedonkäsittelyn heikkenemiseen ihmisillä, joiden aivoissa näkyi Alzheimerin tautiin liittyviä muutoksia.
Havainto on erityisen kannustava vähän liikkuville.
Osallistujilla ei ollut alussa muistioireita
Tutkimuksessa seurattiin 296:ta 50–90-vuotiasta aikuista, joilla ei alussa ollut muistiongelmia.
Heidän päivittäisiä askeliaan mitattiin askelmittarilla, ja muistia sekä muita ajattelun taitoja seurattiin vuosittaisilla tehtävillä keskimäärin runsaan yhdeksän vuoden ajan.
Aivokuvauksista selvisi myös, oliko osallistujien aivoihin kertynyt Alzheimerin tautiin liittyviä proteiineja. Enemmän kävelleillä muisti ja ajattelun taidot heikkenivät hitaammin erityisesti silloin, kun aivoissa näkyi jo tällaisia muutoksia.
Suurinta askelmäärää ei tarvittu
Ero vähiten liikkuneisiin näkyi jo niillä, jotka ottivat päivässä noin 3 000–5 000 askelta. Vahvin yhteys hitaampaan muistin heikkenemiseen havaittiin noin 5 000–7 500 askeleen kohdalla.
Tätä suurempi askelmäärä ei enää näyttänyt tuovan selvää lisähyötyä juuri tässä vertailussa.
Aivokuvissa näkyi myös mahdollinen selitys.
Enemmän liikkuneille kertyi nimittäin hitaammin tau-proteiinia, joka liittyy Alzheimerin taudin etenemiseen. Toisen tautiin liittyvän proteiinin, amyloidin, määrässä ei havaittu vastaavaa eroa.
Tulokset kannustavat lisäämään kävelyä etenkin silloin, kun liikkuminen jää vähäiseksi. Tutkimus ei kuitenkaan osoita, että tietty askelmäärä yksin suojaisi muistisairaudelta.
Kerää askeleita pitkin päivää
Jos liikkuminen jää vähäiseksi, ensimmäinen tavoite voi olla lyhyt kävelyhetki yhden pitkän lenkin sijaan.
Käy ulkona lounaan jälkeen, kävele osa asiointimatkasta tai sovi ystävän kanssa tapaaminen kävelylle.
Omaa askelmäärää voi seurata muutaman tavallisen päivän ajan ja miettiä sen jälkeen, mihin kohtaan päivää liikkumista olisi helpointa lisätä. Tarkoitus on löytää toistuva tilaisuus kävelylle, ei kerätä puuttuvia askelia väkisin juuri ennen nukkumaanmenoa.
LUE MYÖS: Nosta sykettä ja polta kaloreita – kokeile vartin kävelytreeniä
Myös kotona liikkuminen ja asiointimatkat kartuttavat päivän kokonaisuutta. Kävelyn voi jakaa useaan lyhyeen hetkeen oman jaksamisen mukaan.
Muisti hyötyy monipuolisesta liikkumisesta
Kävely on helppo tapa lisätä aktiivisuutta, mutta aivoterveydestä ei tarvitse huolehtia vain askelmittarin avulla.
Myös esimerkiksi pyöräily, uinti ja lihaskuntoharjoittelu täydentävät liikuntaviikkoa.
UKK-instituutin mukaan muistin tueksi suositellaan liikkumista yleisten suositusten mukaisesti. Käytännössä se tarkoittaa reipasta liikuntaa vähintään 2 tuntia 30 minuuttia viikossa sekä lihaskuntoa ja liikehallintaa vähintään kahdesti viikossa.
LUE MYÖS: Jos tekisit vain yhden liikkeen yli 60-vuotiaana, valitse tämä
Liikunta kuuluu laajempaan kokonaisuuteen, jossa myös ravitsemus, sosiaalinen aktiivisuus ja verisuoniterveydestä huolehtiminen tukevat aivojen hyvinvointia.
Jo 3 000 askelta päivässä voi tukea muistia – tutkimuksessa löytyi kiinnostava havainto
Muistin hyväksi ei tarvitse tavoitella 10 000 askelta päivässä. Tutkimuksessa jo huomattavasti pienempi määrä yhdistyi hitaampaan muistin heikkenemiseen. Jos päivän aikana kertyy vain muutama tuhat askelta, määrä voi tuntua vähäiseltä. Muistin kannalta pienikin lisäys päivittäiseen...
Nousiko paino takaisin? Ylilääkäri: ”Sitä ei pitäisi nähdä epäonnistumisena”
Suomalaiskysely kertoo, kuinka vaikeaa pudotetun painon ylläpitäminen voi olla, ja ylilääkäri muistuttaa, ettei painon palaaminen ole merkki tahdonvoiman puutteesta. Paino laskee, tavoite lähestyy ja uudet tavat alkavat tuntua tutuilta. Saavutetun tuloksen säilyttäminen voi silti osoittautua...
Kananmuna vai raejuusto? Näin ne eroavat proteiinin, kolesterolin ja sydänterveyden kannalta
Sekä kananmuna että raejuusto ovat tuttuja proteiininlähteitä, mutta rasvan, suolan ja kolesterolin määrissä on selviä eroja. Keitetty kananmuna leivälle vai raejuustoa salaatin kylkeen? Valinta tehdään usein maun ja tottumuksen perusteella, vaikka tuotteiden vahvuudet ovat erilaiset....
