Onko laihtuminen aina hyvä asia?
Monesti törmää siihen ajatukseen, että laihtuminen on aina hyvä asia – oli keino mikä hyvänsä. Ja kyllä se usein onkin, mutta turhan herkästi laihtuminen nähdään aina ja kaikkialla aplodien paikkana. Tietysti on niin, että henkilö joka haluaa laihduttaa on aina itse tyytyväinen laihdutukseensa ja tätä kokemusta ei ole tarkoitus väheksyä. Mutta on myös toisia näkökantoja, joita kannattaa pitää mielessä.
Milloin laihduttaminen parantaa terveyttä ja milloin ei?
Laihduttaminen parantaa terveyttä silloin kun painoa on päässyt kertymään reippaasti yli painoindeksi 30:n ja henkilöllä on useampia siihen liittyviä terveysriskejä, kuten kohonnut verensokeri tai verenpainetta. Myös mekaanisissa terveysongelmissa (polvivaivat tms.) laihduttamisesta näillä painolukemilla on hyötyä.
Toisaalta laihduttamisen terveysperusteet ovat jo huomattavasti heppoisemmat pienen ylipainon (painoineksi 25-30) alueella ja reippaamman kokoisilla henkilöillä, joilla ei ole lihavuuteen liittyviä terveysriskejä.
Vain lievässä ylipainossa ja ns. terveillä lihavilla – eli sellaisilla, joiden painoindeksi on yli 30 mutta havaittavia terveysriskejä ei ole – kyse ei ole pelkästään siitä, että laihtumisella ei ehkä saavuteta kummempia hyötyjä mutta myös siitä, että tutkimuksissa laihtumisella havaitaan näissä ryhmissä joskus myös riskejä eli pitkällä aikavälillä lisääntynyttä kuolleisuutta.
Itse asiassa on laihdutustutkimusten yksi isoja dilemmoja, ettei laihduttaminen lainkaan aina tunnu parantavan kokonaisterveyttä ja on epäselvää toistaiseksi mistä tämä voisi johtua. Onko syynä se, että moni laihduttaa liian tiukasti ja yksipuolisesti, jolloin epäterveen laihduttamisen riskit nousevat pieniä hyötyjä suuremmiksi? Onko kyse siitä, että jos ylipainosta huolimatta mitattavia terveysriskejä ei ole niin laihduttaminen sekoittaa elimistön toimintaa? Vai onko kyseessä vain piilevät ongelmat eli laihtumisen riskit näissä tapauksissa selittyvät piilevillä sairauksilla.
Vastausta ei vain vielä ole, mutta se on selvää että pieni ylipaino tai reilumpikin ylipaino ilman mitattavia riskejä ei ainakaan anna mitään aihetta paniikkinappulan painamiseen laihduttamisessa tai painonhallinnassa. Elintapojaan voi varmasti aina järkevöittää rauhallisesti – ja nekin laihduttavat hitaasti – mutta tiukassa ja nopeavauhtisessa laihdutuksessaei ole terveydellisesti juurikaan mieltä jos selkeitä terveysriskejä ei ole.
Siis kannattaako laihtua vai ei?
Elintapojen viilaaminen terveellisemmiksi kannattaa aina – ne muutokset myös usein laihduttavat mutta eivät aina. Laihdutukseen puolestaan kannattaa tähdätä terveydellisistä syistä vain kun ylipainoon liittyy todettuja ja mitattuja terveysriskejä.
Toki nuorilla henkilöillä voi ajatella, että reippaassa ylipainossa riskejä ei ehkä näy vielä mutta myöhemmin kyllä ja heillä laihduttaminen terveydellisistäkin syistä on näin maalaisjärjellä ihan perusteltua – mutta ei tutkimus sitä näkemystä erityisesti tällä hetkellä tue.
Ja yleissääntönä, että jos ylipainoon ei liity olennaisia terveysriskejä niin eipä laihduttamisella paljoakaan ole riskejä mitä vähentää – ja joissain tapauksissa siitä voi tulla terveysongelmiakin. Kaikkien ja aina ei kannata siis laihduttaa!
Tietysti kaiken takana on myös se, että vaikka terveydellä laihdutusta lääketieteellisesti perustellaan niin ihmisten motivaatiotekijöissä terveys ei ole laihduttamisen pääsyy vaan päämotiivit ovat ulkonäkösyitä tai sitä liippaavia ajatusmalleja. Ja vaikka ne ovatkin ymmärrettäviä kokemuksia nykymaailmassa, niin niissä ollaankin jo sitten aika huteralla pohjalla ja on aika epävarmaa saadaanko laihdutuksella niitä kokemuksia ja vaikutuksia mitä sieltä haetaan.
Minusta olisikin melko järkevää, että laihduttamisen keinot ja tarvearviot perustuvat asioihin, joissa on varma pohja ja laihdutuksen tuloksena saadaan myös mitä haetaan.
Ja tämän kirjoituksen tarkoitus?
Ennen päätäpahkaa laihduttamista mieti tarvitseeko sinun laihtua, millä keinoilla se sinulle olisi järkevää ja mikä on sopiva tavoite. Kilon viikoittaisen laihdutustahdin hakeminen yksipuolisella kuurilla kun on aniharvalle mitenkään perusteltua tai järkevää. Syömisen ja liikkumisen laadun seurailu terveellisempien elintapojen parantamisessa taas sopii jokaiselle.
Ja siellä välimaastossa kannattaa harkita mihin väliin itse sopii.
Patrik Borg, ravitsemusasiantuntija
Patrik Borg on Suomen tunnetuimpia ravitsemusasiantuntijoita. Hän on puhunut väsymättä jo yli vuosikymmenen ajan terveysajattelun, rennon syömisen ja suhteellisuudentajun puolesta ravitsemuksessa ja erityisesti laihduttamisessa. Asiantuntijatehtävien ja tutkimuksen ohella Patrik tekee vastaottotyötä ja pitää luentoja ravitsemuksesta.
Nälkä ja jano sekaisin
Nestevaje heikentää vireystilaa - ärsyttää, masentaa ja väsyttää. Laihduttajalle vielä ongelmallisempaa on, että nestevaje tuntuu nälkänä. Syömme janoomme. Vireystila alkaa tutkitusti heikentyä jo varsin pienen nestehukan seurauksena. Jano on jo merkki pienestä nestevajeesta. 70-kiloisella henkilöllä...Rasvaa ja proteiinia tarvitaan
Laihduttajat, kuten kaikki muutkin, tarvitsevat rasvaa terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoon. Keventäjien energiapallo kertoo, onko ruokavaliossasi rasvaa tarpeeksi ja onko se hyvälaatuista. Lisäksi pallo mittaa proteiinin osuutta ruokavaliossa. Keventäjien energiapallo ilmaisee rasvan ja proteiinin määrää ruokavaliossa....Kuitu kielii terveellisyydestä
Yksi Keventäjien laatukriteereistä liittyy riittävään kuidun saantiin, tarkemmin: riittävän kuitupitoisten viljatuotteiden valitsemiseen. Kuitupallo on monille keventäjille ollut haaste, joillekin jopa kompastuskivi. Pohjimmiltaan kuitupallo toimii yleisten suositusten mukaisesti. Lisäksi Keventäjissä yleistä suositusta on täydennetty tavoitteella, että riittävän...