Etkö ole niin hyvässä kunnossa kuin haluaisit? Syy ei välttämättä ole sinussa

Kirjoittaja Laura Paavola

Hyvinvointitavoitteiden toteutuminen ei riipu vain tahdonvoimasta, sillä myös elinympäristö ohjaa päivittäisiä valintojamme.

Moni haluaa voida paremmin ja liikkua enemmän, mutta hyvät aikomukset eivät aina muutu teoiksi.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu

Syyksi on helppo nimetä motivaation tai itsekurin puute, vaikka todellisuudessa myös ympäristö ohjaa voimakkaasti päivittäisiä valintojamme.

Moderni arki tekee paikallaanolosta helppoa

Työpäivä voi kulua tietokoneen ääressä, matkat taittua autolla ja ruoka saapua kotiovelle muutamalla puhelimen painalluksella. Monet ennen fyysistä tekemistä vaatineet tehtävät hoituvat nykyään koneiden ja palveluiden avulla, joten liikkumista ei välttämättä kerry päivän aikana juuri lainkaan huomaamatta.

Samalla liikunnasta on tullut erillinen harrastus, jolle pitäisi löytää oma paikkansa työn, perheen ja muiden velvollisuuksien keskeltä.

Mies istuu työpöydän ääressä ja pitelee selkäänsä.

Jos aikaa tai energiaa ei pitkän päivän jälkeen riitä harjoitteluun, koko päivä voi jäädä lähes kokonaan paikallaan vietettyjen tuntien varaan.

Arkiliikunta ratkaisee enemmän kuin moni huomaa

Yhden kuntosaliharjoituksen tai lenkin merkitystä ei tietenkään pidä vähätellä, mutta tunnin harjoitus muodostaa kuitenkin vain pienen osan vuorokaudesta, jos muu päivä kuluu pääasiassa istuen.

Kävelymatkat, kotityöt, portaiden nousu, seisomaan nouseminen ja muu kevyt liikuskelu voivat yhdessä muodostaa huomattavan osan päivän liikkeestä. Siksi säännöllinen arkiliikunta voi vaikuttaa terveyteen enemmän kuin satunnainen tehokas harjoitus, jonka vastapainoksi muu aika kuluu lähes kokonaan paikallaan.

Arkiliikunta ei korvaa hengästyttävää liikuntaa tai lihaskuntoharjoittelua, mutta se täydentää niitä ja vähentää istumista. Juuri siksi hyvinvointia kannattaa tarkastella koko päivän eikä vain varsinaisten treenien kautta.

UKK-instituutin liikkumisen suosituksessa korostetaankin reippaan liikunnan lisäksi kevyttä liikuskelua ja paikallaanolon tauottamista. Myös Maailman terveysjärjestö WHO muistuttaa, että kaikki liike lasketaan ja vähäinenkin aktiivisuus on parempi kuin ei mitään.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu

Tee liikkumisesta helppo valinta

Arjen rakenteita ei voi kokonaan muuttaa, mutta omaa ympäristöä voi järjestellä niin, että liikkeelle lähteminen vaatii vähemmän vaivaa.

Kokeile esimerkiksi seuraavia konsteja.

  • jätä kävelykengät ja ulkoiluvaatteet näkyville
  • pidä jumppakuminauha työpöydän tai television lähellä
  • hoida puhelut seisten tai kävellen
  • valitse portaat aina, kun se on mahdollista
  • jää bussista yhtä pysäkkiä aikaisemmin
  • pysäköi hieman tavallista kauemmaksi
  • sovi ystävän kanssa tapaaminen kävelyn merkeissä
  • nouse työpäivän aikana jaloittelemaan vähintään kerran tunnissa

Tarkoituksena ei ole muuttaa jokaista hetkeä liikuntasuoritukseksi.

LUE MYÖS: 10 liikuntatavoitetta, jotka on oikeasti mahdollista saavuttaa

Olennaista on tehdä liikkumisesta mahdollisimman vaivatonta ja vähentää samalla huomaamatta kertyvää paikallaanoloa. Pienistä valinnoista voi päivän ja viikon aikana muodostua merkittävä määrä liikettä.

Paras liikuntamuoto on se, jonka pariin haluat palata

Liikunnan terveyshyödyt syntyvät säännöllisyydestä, joten tehokkaimmastakaan harjoitusmuodosta ei ole paljon iloa, jos sen tekeminen loppuu nopeasti. Oman liikuntatavan valinnassa kannattaa siksi miettiä tulosten lisäksi sitä, miltä liikkuminen tuntuu sen aikana.

Nainen kävelee syksyisessä puistossa.

Vuonna 2015 julkaistussa 24 tutkimusta käsittäneessä tutkimuskatsauksessa myönteiset tuntemukset kohtalaisen liikunnan aikana olivat yhteydessä suurempaan fyysiseen aktiivisuuteen myöhemmin. Yhteys näkyi nimenomaan liikunnan aikana koetuissa tuntemuksissa, ei yhtä selvästi vasta harjoituksen jälkeisessä olossa.

Kaikkien ei siis tarvitse viihtyä kuntosalilla tai innostua juoksemisesta. Yhdelle sopiva liikuntamuoto voi olla tanssi, toiselle metsäkävely, ryhmäliikunta, pallopeli tai pyöräily.

LUE MYÖS: Moni treenaa väärään aikaan – tutkimus kertoo, milloin kannattaa liikkua

Myös seura, ympäristö ja harjoittelun sopiva vaativuus voivat vaikuttaa siihen, haluaako tekemisen pariin palata.

Lähteet: Independent, UKK, WHO

    • Marjoja, kuten vadelmia ja karhunvatukkaa.

      Kaipaatko lisää kuitua? Lisää tätä marjaa aamupalalle

      Pieni kourallinen vadelmia aamupalalla on helppo tapa lisätä kuidun saantia sekä tukea suoliston hyvinvointia ja kylläisyyttä. Moni suomalainen saa päivän aikana liian vähän kuitua, vaikka sen merkitys terveydelle on suuri. Kuitu tukee suoliston toimintaa, auttaa...
    • Nainen juoksemassa syksyisessä metsässä.

      Tämä unohtuu helposti ennen treeniä – ja harjoitus voi tuntua raskaammalta

      Jos tuttu lenkki tuntuu tavallista raskaammalta, mieti hetki, mitä olet juonut päivän aikana. Vaikka vesipullo kulkisikin mukana treenissä, nestevajetta voi kertyä huomaamatta jo ennen ensimmäistä askelta. Kiireisenä päivänä juominen saattaa jäädä lounaalla nautittuun lasilliseen, eikä...
    • Otatko D-vitamiinia joka päivä? Näin se vaikuttaa elimistöön

      D-vitamiinia tarvitaan luuston, hampaiden ja lihasten normaaliin toimintaan. Liika on kuitenkin liikaa. Kun syksyllä tulee taas aika tarkistaa D-vitamiinipurkin sisältö, huomio kiinnittyy helposti siihen, montako mikrogrammaa tabletissa on. Yhtä kiinnostavaa on kuitenkin se, mihin elimistö...

    Kirjoita haku ja paina Enteriä

    Pin It on Pinterest

    Lautanen, jolla makkaroita, leikkeleitä ja perunamuussia.Nainen katsoo ruokapöydän ääressä kelloaan. Paaasto.
    Kävele itsesi kuntoon!Tutustumistarjous 19,90 € – aloita nyt