Kolesterolin hoidossa korostetaan nyt entistä enemmän ajoissa toimimista. Tuore Käypä hoito -suositus nostaa esiin myös tutkimuksen, joka voi paljastaa perinnöllisen riskitekijän.
Kolesterolin hoitoon on tullut uusia ohjeita.
Syyskuussa 2026 päivitetty Käypä hoito -suositus painottaa, että kohonneeseen kolesteroliin kannattaa puuttua riittävän varhain eikä hoitopäätöksiä pidä tehdä pelkän kolesteroliarvon perusteella.
Tavoitteena on ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja jo ennen niiden kehittymistä.
Lue alta, mitä uusi suositus käytännössä tarkoittaa.
Pelkkä kolesteroliarvo ei kerro kaikkea
Yksi uuden suosituksen keskeisistä painotuksista on koko elämän aikana kertyvän valtimotautiriskin huomioiminen.
Esimerkiksi alle 50-vuotiaan riski sairastua sydäninfarktiin seuraavien kymmenen vuoden aikana voi olla pieni, vaikka kohonnut kolesteroli kasvattaisi sairastumisriskiä myöhemmin elämässä.
Siksi nuoremmilla aikuisilla on syytä arvioida myös seuraavien 30 vuoden sairastumisriskiä.
Kolesterolin hoidon tarvetta arvioitaessa huomioidaan lisäksi esimerkiksi verenpaine, tupakointi, diabetes ja mahdolliset aiemmat sydän- ja verisuonitaudit.
Verikokeeseen viimeistään 40-vuotiaana
Uuden suosituksen mukaan veren rasva-arvot tulisi määrittää viimeistään 40 vuoden ikään mennessä ja sen jälkeen vähintään viiden vuoden välein.
Jos henkilöllä on esimerkiksi perinnöllisesti kohonneeseen kolesteroliin viittaavia löydöksiä tai muita merkittäviä riskitekijöitä, mittauksia voidaan tarvita aikaisemmin ja useammin.
Myös LDL-kolesterolin tavoitetaso riippuu henkilökohtaisesta sairastumisriskistä.
| Valtimotautiriski | LDL-kolesterolin tavoite |
|---|---|
| Kohtalainen | Alle 2,6 mmol/l |
| Suuri | Alle 1,8 mmol/l |
| Erityisen suuri | Alle 1,4 mmol/l |
Nämä tavoitetasot eivät ole uusia, mutta päivitetty suositus painottaa entistä enemmän yksilöllistä riskinarviointia ja riittävän varhaista hoitoa.
Uusi suositus nostaa esiin myös perinnöllisen riskitekijän
Tavallisen kolesterolimittauksen lisäksi huomiota kannattaa kiinnittää lipoproteiini(a) eli Lp(a).
Se on veressä esiintyvä rasvaa ja proteiinia sisältävä hiukkanen, jonka suuri pitoisuus voi kasvattaa sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Lp(a)-pitoisuus määräytyy pitkälti perinnöllisesti, eikä siihen voi merkittävästi vaikuttaa ruokavaliolla tai liikunnalla. Sen mittaaminen kerran elämässä yleensä riittää.
Mittauksesta kannattaa keskustella terveydenhuollossa etenkin silloin, jos suvussa on esiintynyt sydän- ja verisuonitauteja poikkeuksellisen nuorella iällä.
Elintavat ovat edelleen hoidon perusta
Vaikka hoitosuositus on päivittynyt, tutut keinot kolesterolin alentamiseen ovat edelleen ajankohtaisia.
Ruokavaliossa tärkeintä on korvata kovaa rasvaa pehmeällä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi voin vaihtamista kasviöljyyn tai kasvirasvalevitteeseen sekä pähkinöiden ja siementen suosimista.
Myös kuitupitoiset täysjyväviljat, kuten kaura ja ohra, ovat hyviä valintoja. Niiden sisältämä beetaglukaani auttaa alentamaan LDL-kolesterolia.
Säännöllinen liikunta, tupakoimattomuus ja tarvittaessa painonhallinta tukevat sydänterveyttä.
Suuren valtimotautiriskin henkilöillä elintapamuutokset eivät kuitenkaan välttämättä yksin riitä.
LUE MYÖS: Näin päivittäinen kävely vaikuttaa kolesteroliin – jo tällä määrällä on merkitystä
Uusi suositus korostaa, ettei lääkehoidon aloittamista pidä tarpeettomasti viivyttää. Tarvittaessa kolesterolin alentamiseen voidaan käyttää myös useamman lääkkeen yhdistelmää.
Lähteet: Duodecimin tiedote, Käypähoito
Vatsa turpoaa iltaisin? Kokeile kahden raaka-aineen tehojuomaa
Tuntuuko vatsa iltaisin täydeltä ja turvonneelta? Tämä helposti valmistuva lämmin juoma helpottaa oloa. Juuri kun olisi aika rentoutua, vatsan turvottelu voi sotkea suunnitelmat. Ikävän oireen taustalla voivat olla esimerkiksi aterian koko, ummetus tai toiminnalliset vatsavaivat....
Milloin lounas kannattaa syödä? Tämä on paras aika verensokerin kannalta
Lounastauon ajoituksella on merkitystä sekä verensokerille että sille, kuinka suureksi nälkä ehtii kasvaa. Vielä yksi työtehtävä, sitten syömään. Kun aamupäivä täyttyy tekemisestä, lounas voi huomaamatta venyä pitkälle iltapäivään. Lopulta ruokapöytään tulee istuttua niin nälkäisenä, että...
Porkkanakeitto, joka pitää nälkää – lisää kattilaan tämä edullinen ainesosa
Tavallinen porkkanakeitto muuttuu ruokaisammaksi yhdellä edullisella lisäyksellä. Samalla keitosta tulee ihanan täyteläistä ilman kermaa. Porkkanasta syntyy helposti edullinen ja lämmittävä sosekeitto. Kun kattilaan lisää punaisia linssejä, keitosta saa hetkessä tavallista ruokaisamman ja täyttävämmän. Linssit tuovat...
