Tiedätkö verenpaineesi? Lääkäri muistuttaa riskistä, joka jää monelta huomaamatta

Hyvä olo ei aina kerro kaikkea sydänterveydestä. Kohonnut verenpaine voi olla pitkään oireeton, mutta omien arvojen tunteminen auttaa puuttumaan riskiin ajoissa.

Milloin mittasit verenpaineesi viimeksi ja muistatko, millaiset lukemat mittari näytti?

Oma Häme muistuttaa Sydänpäivän tiedotteessaan, että sydänterveydestä kannattaa huolehtia jo ennen oireiden ilmaantumista.

Kohonnut verenpaine ja muut riskitekijät voivat kehittyä vähitellen, vaikka arjessa ei huomaisi mitään poikkeavaa.

”Moni tietää esimerkiksi painonsa tai kolesteroliarvonsa, mutta oma verenpaine voi silti olla tuntematon. Juuri siksi omien lukujen tunteminen ja säännöllinen seuranta ovat tärkeitä”, Ahveniston sairaalan Sydänsairaalan osastonylilääkäri Marlene Mustonen kertoo.

Oireettomuus ei tarkoita, että verenpaine olisi kunnossa

Verenpainetta ei voi päätellä pelkästään omasta voinnista, ja siksi mittaaminen on tärkeää myös silloin, kun olo tuntuu hyvältä.

Kotimittauksissa verenpainetta pidetään kohonneena, jos mittausten keskiarvo on vähintään 135 mmHg yläpaineen tai 85 mmHg alapaineen osalta.

Yksittäinen lukema ei kuitenkaan kerro koko tilannetta, vaan arvio perustuu useampiin mittauksiin.

Verenpaineen hoitotavoite on yksilöllinen, ja esimerkiksi diabetesta, munuaissairautta tai sydän- ja verisuonisairautta sairastavalla tavoite voi olla yleistä tavoitetta tiukempi.

LUE MYÖS: Mittaatko verenpaineesi kotona? Yksi pieni virhe voi vääristää lukemaa

Jos kotimittausten keskiarvo on koholla, tuloksista kannattaa keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Sydämelle hyvä arki voi alkaa pienestä muutoksesta

Sydänterveyteen vaikuttavat verenpaineen lisäksi muun muassa liikkuminen, ravitsemus, tupakointi, alkoholinkäyttö ja paino. Kaikkea ei tarvitse muuttaa kerralla.

”Usein puhutaan siitä, mitä pitäisi muuttaa. Käytännössä tärkeintä on löytää omaan arkeen sopivia tapoja liikkua, palautua ja tehdä terveyttä tukevia valintoja. Pienilläkin muutoksilla voi olla merkitystä”, Mustonen muistuttaa.

Aloitus voi olla esimerkiksi lyhyt kävely lounastauolla tai vähäsuolaisemman leivän valitseminen kaupassa.

Suolan vähentäminen, säännöllinen liikunta, runsaan alkoholinkäytön välttäminen ja nikotiinituotteista luopuminen ovat keskeisiä keinoja vaikuttaa verenpaineeseen.

Lääkärin arkinen vinkki löytyy aamupalapöydästä

Yksi Mustosen omista vinkeistä on hyvin arkinen, eli kauratuotteiden lisääminen ruokavalioon.

”Sanon usein potilailleni, että kaurapuuro aamupalaksi on ensimmäinen loistava terveysteko omaan arkeen. Se on pieni arjen teko, jolla on monia hyötyjä. Kaura auttaa muun muassa tasaamaan verensokeria, alentamaan kolesterolia ja tukemaan suoliston hyvinvointia”, Mustonen sanoo.

Kauran hyötyihin kuuluu sen sisältämä beetaglukaani eli liukoinen kuitu, ja säännöllisesti nautittuna se auttaa alentamaan kokonais- ja LDL-kolesterolia osana terveyttä edistävää ruokavaliota.

Kolesterolivaikutukseen tarvitaan vähintään kolme grammaa kauran tai ohran beetaglukaania päivässä.

LUE MYÖS: Tämän takia kaurapuuroa kannattaa syödä juuri aamulla

Puuro on siis yksi hyvä valinta muiden joukossa. Sen rinnalle sydänystävälliseen ruokavalioon kuuluvat esimerkiksi kasvikset, marjat, hedelmät ja pehmeät rasvat.

Selvästi muuttunutta vointia ei kannata sivuuttaa

Vaikka riskitekijät voivat olla oireettomia, uusiin oireisiin pitää suhtautua vakavasti.

Mustonen nostaa esiin esimerkiksi rintakivun, poikkeavan hengenahdistuksen, voimakkaan uupumuksen ja äkillisen toimintakyvyn heikkenemisen.

”Jos oma vointi muuttuu selvästi tai oire herättää huolta, asia kannattaa selvittää. Akuutissa tilanteessa apua pitää hakea viipymättä.”

Jos äkillinen kova rintakipu tai hengenahdistus ei helpota muutamassa minuutissa, soita hätänumeroon 112.