Kävely tekee hyvää sydämelle, mutta tiesitkö, että säännöllinen kävely voi näkyä myös kolesteroliarvoissa? Olennaista on kuitenkin se, millaista kävely on ja kuinka paljon sitä kertyy.
Kävely on tunnetusti yksi helpoimmista tavoista lisätä liikuntaa arkeen, sillä se ei vaadi erityisiä välineitä tai kuntosalijäsenyyttä. Lisäksi kävelylenkin pituutta ja vauhtia on helppo sovittaa omaan kuntoon.
Säännöllisellä kävelyllä on monia terveyshyötyjä, ja se voi vaikuttaa suotuisasti myös kolesteroliarvoihin. Kolesterolin kannalta erityisen hyödyllistä näyttää olevan reipas kävely, joka nostaa sykettä ja hengästyttää jonkin verran.
Hyvä HDL-kolesteroli voi nousta
Säännöllinen aerobinen liikunta, kuten reipas kävely, voi vaikuttaa veren kolesteroliarvoihin suotuisasti. Se voi nostaa niin sanotun hyvän HDL-kolesterolin määrää ja auttaa samalla pienentämään haitallisen LDL-kolesterolin määrää.

LDL- ja HDL-kolesterolilla on elimistössä erilaiset tehtävät.
- Liiallinen LDL-kolesteroli voi kertyä valtimoiden seinämiin ja lisätä niiden ahtautumisen riskiä.
- HDL puolestaan kuljettaa kolesterolia pois kudoksista takaisin maksaan, jossa sitä voidaan käsitellä ja poistaa elimistöstä.
Yksittäinen kävelylenkki ei vielä muuta kolesteroliarvoja merkittävästi, mutta merkittäviä hyötyjä syntyy, kun liikettä tulee säännöllisesti.
Kun reipasta liikuntaa kertyy viikosta ja kuukaudesta toiseen, vaikutukset voivat näkyä myös veren rasva-arvoissa.
Näin paljon pitäisi kävellä
Hyvä tavoite on kerryttää viikossa vähintään 150 minuuttia kohtuukuormitteista liikuntaa. Kävelynä se tarkoittaisi esimerkiksi noin puolen tunnin reipasta lenkkiä viitenä päivänä viikossa.
Terveyshyötyjä voi saada enemmän, kun kohtuukuormitteista liikuntaa kertyy 150–300 minuuttia viikossa.

Kannattaa kuitenkin aina muistaa, että kävelyä ei tarvitse tehdä yhtenä pitkänä lenkkinä, vaan että iikuntaa voi kerryttää päivän aikana myös lyhyemmissä pätkissä.
Pelkkä hidas kävely ei välttämättä riitä
Kaikki kävely on liikkumista, mutta kolesteroliarvojen kannalta vauhdilla näyttää olevan merkitystä.
Tutkimuskatsauksessa havaittiin, että hyvin kevyt liikunta yksinään vaikutti LDL-kolesteroliin vain vähän, kun taas kohtuukuormitteisesta ja tehokkaammasta liikunnasta saattaa olla enemmän hyötyä.
LUE MYÖS: Käveletkö tarpeeksi nopeasti? Tämä vauhti lasketaan reippaaksi liikunnaksi
Käytännössä sopivan reipas vauhti on sellainen, jossa hengitys kiihtyy, mutta pystyt edelleen puhumaan kokonaisia lauseita. Laulaminen alkaisi sen sijaan olla jo hankalaa.
Vauhtia voi lisätä myös kävelemällä mäkisessä maastossa tai ottamalla lenkille tavallista reippaampia osuuksia.
Konkreettiset luvut kertovat paljon
Liikunnan vaikutuksista veren rasva-arvoihin on saatu myös konkreettisia lukuja.
Vuonna 2022 julkaistussa tutkimuksessa terveet miehet harrastivat 12 viikon ajan päivittäin kohtuukuormitteista liikuntaa. Jakson jälkeen heidän HDL-kolesterolinsa oli noussut keskimäärin 6,6 prosenttia ja LDL-kolesterolinsa laskenut 7,2 prosenttia.

Tehokkaammin liikkuneilla HDL nousi 8,2 prosenttia, kun taas LDL:n muutokset olivat suunnilleen samaa luokkaa kuin kohtuukuormitteisesti liikkuneilla.
Tuloksia ei kuitenkaan voi suoraan tulkita niin, että jokaisen kolesteroliarvot muuttuisivat saman verran kävelemällä. Vaikutuksiin vaikuttavat esimerkiksi lähtötilanne, liikunnan määrä ja teho sekä ruokavalio.
Paljon muutakin kuin apua kolesteroliin
Reippaan kävelyn hyödyt eivät rajoitu veren rasva-arvoihin.
Säännöllinen kävely voi tukea niin painonhallintaa, verensokerin säätelyä kuin sydän- ja verisuoniterveyttä. Painoa kantavana liikuntana kävely kuormittaa myös luustoa ja auttaa ylläpitämään sen vahvuutta.
Liikunnalla on lisäksi yhteys mielialaan ja uneen.
LUE MYÖS: 10 000 ei ole kaikille tarpeen – ikäsi kertoo, kuinka paljon kannattaa kävellä
Lähde: VeryWellHealth
Vatsa turpoaa iltaisin? Kokeile kahden raaka-aineen tehojuomaa
Tuntuuko vatsa iltaisin täydeltä ja turvonneelta? Tämä helposti valmistuva lämmin juoma helpottaa oloa. Juuri kun olisi aika rentoutua, vatsan turvottelu voi sotkea suunnitelmat. Ikävän oireen taustalla voivat olla esimerkiksi aterian koko, ummetus tai toiminnalliset vatsavaivat....Milloin lounas kannattaa syödä? Tämä on paras aika verensokerin kannalta
Lounastauon ajoituksella on merkitystä sekä verensokerille että sille, kuinka suureksi nälkä ehtii kasvaa. Vielä yksi työtehtävä, sitten syömään. Kun aamupäivä täyttyy tekemisestä, lounas voi huomaamatta venyä pitkälle iltapäivään. Lopulta ruokapöytään tulee istuttua niin nälkäisenä, että...Porkkanakeitto, joka pitää nälkää – lisää kattilaan tämä edullinen ainesosa
Tavallinen porkkanakeitto muuttuu ruokaisammaksi yhdellä edullisella lisäyksellä. Samalla keitosta tulee ihanan täyteläistä ilman kermaa. Porkkanasta syntyy helposti edullinen ja lämmittävä sosekeitto. Kun kattilaan lisää punaisia linssejä, keitosta saa hetkessä tavallista ruokaisamman ja täyttävämmän. Linssit tuovat...




