Mittaatko verenpaineen aina vasemmasta kädestä? Tulos voi antaa liian hyvän kuvan

Tuttu rutiini verenpaineen mittaamisessa voi antaa omasta tilanteesta liian hyvän kuvan.

Verenpainemittari pöydälle, mansetti vasempaan olkavarteen ja mittaus käyntiin. Moni oikeakätinen mittaa verenpaineensa juuri näin, mutta oletko koskaan tarkistanut, millaisen lukeman oikea käsi antaa?

Verenpaine voidaan mitata kummasta olkavarresta tahansa, mutta käsien tuloksissa voi kuitenkin olla yllättävänkin suuria eroja. Mittauskättä ei siis kannata valita vain tottumuksen perusteella.

Kun verenpaineen seuranta aloitetaan, paine tulisi mitata toistetusti molemmista käsistä. Sen jälkeen seurantaan valitaan käsi, josta saadaan korkeampi tulos.

Vasen käsi ei ole kaikille oikea valinta

Kotimittauksissa käytetään yleensä niin sanottua ei-hallitsevaa kättä. Oikeakätisellä se tarkoittaa vasenta ja vasenkätisellä oikeaa kättä.

Tämä on lähtökohta silloin, kun käsivarsien välillä ei ole merkittävää verenpaine-eroa.

Jos toisesta kädestä saadaan toistuvasti korkeammat lukemat, mittauksia jatketaan siitä. Matalamman tuloksen valitseminen voisi antaa verenpainetasosta liian hyvän kuvan. Käypä hoito -suositus ohjaa selvittämään mahdollisen puolieron uusilta verenpainepotilailta.

LUE MYÖS: Verenpaine oli ennen kunnossa? Tässä elämänvaiheessa tilanne voi muuttua

Jos et tiedä, onko käsiesi tuloksia koskaan verrattu, ota asia puheeksi seuraavalla hoitajan tai lääkärin vastaanotolla. Kun mittauskäsi on valittu, käytä samaa kättä myös myöhemmissä seurannoissa.

Toistuva ero kannattaa selvittää

Yksittäinen ero käsien välillä ei vielä kerro pysyvästä puolierosta. Verenpaine vaihtelee, ja esimerkiksi ensimmäisen mittauksen jännittäminen tai käsivarren erilainen asento voi vaikuttaa tulokseen.

Puolierolla voi silti olla merkitystä.

Lähes 54 000 osallistujan aineistoon perustuneessa koontitutkimuksessa suurempi käsien välinen yläpaine-ero oli yhteydessä suurempaan sydän- ja verisuonitautien sekä kuoleman riskiin. Tutkijat ehdottivat 10 elohopeamillimetrin eroa normaalin puolieron ylärajaksi.

Jos yläpaineiden ero on toistuvasti noin 10 mmHg tai enemmän, kerro havainnosta terveydenhuollossa. Ero voidaan tarkistaa hallituissa mittausoloissa ja arvioida, tarvitaanko lisäselvityksiä.

LUE MYÖS: Verenpaine koholla? Lisää lusikallinen tätä aamupuuroon

Pelkkä kotimittauksen puoliero ei siis ole diagnoosi, mutta sitä ei kannata myöskään sivuuttaa.

Mittausasento vaikuttaa kummassakin kädessä

Oikea käsi ei yksin takaa luotettavaa tulosta, jos mansetti on väärän kokoinen tai käsivarsi jää ilman tukea.

Valitse olkavarren ympärysmitalle sopiva mansetti. Sydänliitto muistuttaa, että liian pieni mansetti voi näyttää todellista korkeampaa ja liian suuri puolestaan matalampaa verenpainetta. Mansetin sijoittelussa kannattaa noudattaa oman laitteen käyttöohjetta, sillä merkkien ja letkun paikka voi vaihdella.

Näin valmistaudut mittaukseen:

• Vältä puoli tuntia ennen mittausta raskasta liikuntaa, tupakointia ja kofeiinipitoisia juomia.
• Kiinnitä mansetti paljaaseen olkavarteen ja istu rauhassa viisi minuuttia.
• Tue selkä ja käsivarsi. Pidä jalkapohjat lattialla ja jalat ristimättä sekä mansetti sydämen tasolla.
• Ole puhumatta ja liikkumatta mittauksen aikana.
• Toista mittaus 1–2 minuutin kuluttua ja kirjaa molemmat tulokset.

Katso keskiarvoa, älä etsi alinta lukemaa

Verenpaineen arvioinnissa olennaista on useamman päivän mittausten keskiarvo, eli yksittäinen hyvä tai korkea lukema ei kuvaa koko tilannetta.

Kotiseuranta tehdään tavallisesti mittaamalla verenpaine aamulla ja illalla kahdesti 1–2 minuutin välein 4–7 päivän ajan. Noudata terveydenhuollosta saamaasi seurantaohjetta.

LUE MYÖS: Tiedätkö verenpaineesi? Lääkäri muistuttaa riskistä, joka jää monelta huomaamatta

Kirjaa kaikki tulokset sen sijaan, että mittaisit uudelleen niin kauan, kunnes näytölle ilmestyy mieluisa lukema. Samasta kädestä ja samanlaisissa oloissa tehdyt mittaukset antavat käyttökelpoisimman kuvan verenpaineestasi.

Lähteet: Käypä hoito, Sydänliitto, Terveyskylä ja Hypertension-lehdessä julkaistu koontitutkimus