Normaalisti liikkuva ja terve ihminen tarvitsee proteiinia noin 1,1–1,3 grammaa painokiloa kohden. Proteiinin osuus päivän energiansaannista tulisi olla 10–20 prosenttia. Keskiverron ihmisen proteiinintarve täyttyy helposti tavallista, terveellistä ruokavaliota noudattamalla. Proteiinin saannin tarkkaan laskemiseen tai proteiinivalmisteiden tankkaamiseen ei ole mitään erityistä syytä, jos liikkuu muutama kertaa viikossa tai vähemmän.
Kysymys onkin, kuinka paljon proteiinia monta kertaa viikossa urheilua harrastavat oikein tarvitsevat. On selvää, että tarve on aina yksilöllinen. Monta kertaa viikossa rankkaa urheilua harrastavalle voi olla perusteltua ja turvallistakin lisätä proteiininsaanti 1,4–2 grammaan painokiloa kohden.
Tällöin esimerkiksi 60 kiloa painavan naisen päivittäinen proteiinintarve olisi noin 120 grammaa. Suomalainen saa ruokavaliostaan keskimäärin jopa 100 grammaa proteiinia päivässä, joten suureen muutokseen ei tässäkään tapauksessa ole tarvetta. Erotus täyttyy lisäämällä ruokavalioon vaikka yksi kananmuna ja ekstralasillinen maitoa päivässä.
Toisaalta esimerkiksi maratoonarit tarvitsevat jopa 50 prosenttia enemmän proteiinia kuin keskiverto ihminen. Kehonrakennusta tosissaan harrastavat tarvitsevat myös lisäproteiinia. Kevyemmin lihaskuntoa treenaavat eivät luultavimmin tarvitse lainkaan proteiinilisiä, elleivät halua löytää proteiinituotteiden tuloksia vyötäröltään.
Urheilijoiden lisäksi lisäproteiini voi olla perusteltua vegaaneille ja kasvissyöjille, joiden luontainen proteiininsaanti on vähäisempää.
Jos proteiininsaanti huolettaa, kannattaa lisätä ruokavalioon papuja, pähkinöitä, maitotuotteita, kananmunaa ja vähärasvaista lihaa. Nämä ovat hyviä ja luonnollisia proteiininlähteitä myös paljon liikkuville.
