Tutkijat selvittivät ihanteellisen unimäärän: näin paljon kannattaa nukkua

Tuoreen tutkimuksen mukaan sekä liian vähäinen että liian runsas nukkuminen liittyvät elimistön nopeampaan biologiseen ikääntymiseen. Tutkijat löysivät myös melko tarkan unimäärän, johon parhaat tulokset näyttivät liittyvän.

Riittävä uni tekee muutakin kuin auttaa jaksamaan seuraavana päivänä.

Tuoreen Nature-julkaisussa esitellyn tutkimuksen mukaan myös elimistön biologinen ikääntyminen voi olla yhteydessä siihen, kuinka paljon nukumme.

Biologinen ikä kuvaa kehon vanhenemista

Vaikka passissa oleva ikä kertoo, kuinka monta vuotta olet elänyt, biologinen ikä kuvaa sitä, kuinka nopeasti elimistösi todellisuudessa vanhenee.

Eri ihmiset voivat olla samanikäisiä, mutta heidän kehonsa voi ikääntyä hyvin eri tahtiin elämäntapojen, perimän ja terveydentilan vuoksi.

Tutkijat käyttävät biologisen iän arviointiin niin sanottuja ikääntymiskelloja, joiden avulla voidaan arvioida esimerkiksi aivojen, sydämen, maksan ja muiden elinten ikääntymistä.

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin lähes puolen miljoonan ihmisen terveystietoja ja selvitettiin, miten unen määrä liittyy eri elinten biologiseen ikään.

Paras unimäärä on selvillä

Tutkimuksen mukaan hitaimpaan biologiseen ikääntymiseen liittyi noin 6,4–7,8 tunnin yöuni.

Sekä alle kuusi tuntia että yli kahdeksan tuntia nukkuvilla havaittiin merkkejä nopeammasta biologisesta ikääntymisestä verrattuna niihin, jotka nukkuivat tämän vaihteluvälin sisällä.

Tulokset eivät tarkoita, että jokaisen pitäisi pyrkiä täsmälleen seitsemän tunnin yöuniin. Ne kuitenkin tukevat aiempia tutkimuksia, joiden mukaan useimmille aikuisille noin 7–8 tunnin laadukas yöuni on terveyden kannalta paras vaihtoehto.

LUE MYÖS: Tutkimus: Jo tämä määrä kananmunia viikossa voi liittyä pienempään Alzheimer-riskiin

Uni näyttää vaikuttavan paitsi vireystilaan myös siihen, miten hyvin elimistö pystyy korjaamaan itseään ja ylläpitämään normaaleja toimintojaan vuosien varrella.

Väärä määrä unta tekee hallaa elimistölle

Tutkijoiden mukaan lyhyet yöunet voivat häiritä immuunijärjestelmän toimintaa, lisätä elimistön tulehdustilaa ja heikentää aineenvaihduntaa.

Vähäinen uni on yhdistetty myös korkeampaan verenpaineeseen, kohonneisiin stressihormonitasoihin ja verensokerin säätelyn häiriöihin. Pitkällä aikavälillä nämä muutokset voivat kuormittaa useita elimiä.

Moni yllättyy kuullessaan, ettei runsaskaan nukkuminen näyttänyt olevan ihanteellista.

Tutkijat kuitenkin korostavat, että pitkä uni ei välttämättä aiheuta terveysongelmia. Usein syy voi olla päinvastainen, sillä jokin sairaus, masennus tai muu terveysongelma saattaa lisätä unen tarvetta.

Siksi yli kahdeksan tunnin unia ei pidä automaattisesti pitää haitallisina, vaan ne voivat joskus olla merkki siitä, että elimistö yrittää palautua.

Yhteys masennukseen

Tutkimuksessa havaittiin myös yhteys unen ja myöhäisiän masennuksen välillä.

LUE MYÖS: Etkö tykkää treenata? Syy voi löytyä väärästä kellonajasta

Liian vähäinen uni näytti olevan suorassa yhteydessä suurempaan masennusriskiin. Pitkän unen yhteys oli monimutkaisempi ja liittyi osittain aivojen ja rasvakudoksen biologiseen ikääntymiseen.

Tutkijat korostavat, että syy-seuraussuhdetta ei voida vielä varmasti todistaa, mutta yhteys oli selvä.

Näin parannat unen laatua

Asiantuntijoiden mukaan unen kannalta tärkeimpiä asioita ovat:

• Säännöllinen nukkumaanmeno- ja heräämisaika
• Ruutujen välttäminen ennen nukkumaanmenoa
• Riittävän aikainen iltapala
• Liikunta päivän aikana
• Rauhoittuminen ennen nukkumaanmenoa
• Makuuhuoneen viileys ja pimeys

Monille tavoite kannattaa asettaa hieman yli seitsemään tuntiin, jotta todellista laadukasta unta kertyy vähintään seitsemän tuntia yössä.

Lähde: Healthline