Kävin läpi keittiömme kaappeja, laatikoita sekä jääkaapin samalla pohtien, miten voisin tehdä terveellisistä valinnoista entistä helpompia. Sitä me nimittäin syömme, mitä tarjolla on.
Ensimmäisenä jääkaapin oven avatessani huomioni kiinnittyi metvurstiin. Vaikka paketin kyljessä luki ”kevyt”, löytyisi tuotteelle terveellisempikin vaihtoehto: kokolihatuote, kuten vaikkapa kalkkunaleike. Vaikka taitaapa leikkeleissä olla valtavasti lisäaineita ja mm. suolaa.
Juustoja löytyi kaapista useampaa sorttia. Taidamme olla voileipiä puputtava perhe.. Täysjyväruisleipä on terveellistä, mutta jos päälle kasaa voita, makkaraa ja juustoa, tulee leivästä melkoinen energia- ja rasvapommi. Pohdin, voisiko leivät vaihtaa useammin puuroon tai vaikkapa mysliin. Ensi kerralla kaupassa aion ainakin valita voin sijasta kasvipohjaisen margariinin sekä tsekata juustojen ja leikkeleiden tuoteselosteet.
Toiseksi pistän jääkaapissamme merkille einekset kuten maksa- ja makaronilaatikot sekä einesletut ja pasta-ateriat. Einekset helpottavat arkea ja teinien kiljuva nälkä tyydyttyy joskus parhaiten mahdollisimman nopealla vaihtoehdolla. Einekset eivät kuitenkaan kelpaa jokapäiväiseksi ravinnoksi korkean suolapitoisuuden ja ravintoköyhyyden takia. Tai ainakin sitten einesten kanssa pitäisi tarjota lisänä vihanneksia ja kasviksia. Nopealla haulla saan googlattua helppoja arkiruokia ja lisään näiden reseptien ainekset kauppalistaani. Aion tehdä ison satsin savulohipastaa parsakaalilla sen sijaan, että ostan ”äitien tekemiä” valmisaterioita kaapin täyteen.
Jääkaapin ovessa keikkuu limsaa (lapsille..) sekä muutama siideri ja lonkero. Limsojen ja alkoholijuomien energiapitoisuus on HURJA. Voisin sitä paitsi tarjota lapsille – sekä itselleni – jotain muuta kuin tyhjiä kaloreita, väriaineita, sokeria tai keinomakeutusaineita. Limsat pilaavat sitä paitsi hampaatkin. Juoden saa hankittua helposti tyhjää energiaa ilman kylläisyyden tunnetta. Vesi on paras janojuoma!
Entäs sitten ne herkut. Jääkaapissa niitä ei paljoa ole, mutta keittiön vetolaatikoissa sitäkin enemmän. Karkkia, keksejä, sipsejä.. Pusseja läpikäydessäni otsaryppyni sen kun syvenee. Miksi roudaamme kaupasta kotiin näin paljon epäterveellistä energiaa? Houkutus jatkuvaan naposteluun on myös suuri, kun herkut ovat jatkuvasti näkösällä.
Askel kohti terveellisempää syömistä on jääkaapin läpikäynnin lisäksi kauppakäyttäytymisen muutos: jospa ensi kerralla olisi hieman kaukonäköisempi ja ohittaisi pulla/karkki/sipsikojut jo kaupassa ja sen sijaan täyttäisi ostoskärryn terveellisemmillä vaihtoehdoilla. Olisi aika paljon helpompi valita terveellisemmin. Ajatus pitää vielä kaupata myös miehelle, joka hoitaa usein myös ostosten tekemisen.
Hedelmät, kotimaiset pakastemarjat, kala, vihannekset, vihreät ja värit – täältä tullaan!
Nouseeko sinunkin painosi iän myötä?
Nuorempana minun oli suhteellisen helppo ylläpitää ihannepainoa ja myös tarvittaessa pudottaa muutama kilo, mikäli siihen ilmeni tarvetta. Painoa ei tarvinnut tarkkailla jatkuvasti, päinvastoin. Tuntui, että sitä saattoi syödä melko vapaasti. Toisaalta, jos housut alkoivat kiristää...
Mitä voimme oppia teinitähdiltä?
Hymähdän vinosti, kun näen nuoren ja innokkaan sometähden tai julkkiksen julistavan, että ”Kaikki on mahdollista, kun vaan uskot ittees ja teet töitä unelmies eteen!” Hymähdyksessäni on lempeän hyväksyvää ymmärtämystä nuoruuden vimmalle ja naiiviudelle, mutta toisaalta...
Kesäksi kuntoon!
Minua on aina lähtökohtaisesti ärsyttänyt mediassa pyörivät ”Kesäksi kuntoon!” -kampanjat. Joka vuosi samat lupaukset ja toivon kipinän herättäminen, vasta talviturkeistaan kuoriutuvissa suomalaisissa. Tässäkö sitä pitäisi nyt innostua elämänmuutoksesta, kun pääsiäisen herkut siintävät ihan muutaman viikon...
