Sinne tuli kaavituksi roskiin loput lautaselta. Pari desiä riisiä, vähän broileria ja lisäkejuureksia. Eihän sille nyt minkään mahda. Vai mahtaako sittenkin? Ruokahävikin torjumisen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että laihduttaja rupeaa ihmisbiojäteastiaksi ja syö väkisin yli oman jaksamiskykynsä. Ruuan ei kuitenkaan tarvitse päätyä roskikseenkaan. Edellä mainitut tähteet taikoutuvat helposti seuraavana päivänä esimerkiksi kevyeksi pyttipannuksi.
Silkkaa rahaa roskiin
Ruokahävikistä kohistaan paljon. Roskiin heitettävä ruoka maksaa pitkän pennin sekä heittäjälle että ympäristölle. Suomalainen heittää vuositasolla ruokaa roskiin yli 100 euron arvosta. Eniten pois päätyy kasviksia, mutta koska
eläinperäisten tuotteiden kilohinnat ovat yleensä korkeampia, niiden pois heittäminen tuntuu lompakossa samalla tavalla. Tämä on huono asia myös luonnolle, vaikka moni luuleekin, että suurin ilmastokuorma syntyy pakkauksista. Esimerkiksi 12 leipäpalan pakkauksesta jo yhden leipäpalan ilmastokuorma, eli hiilijalanjälki on yksinään suurempi kuin pakkausmateriaalien vastaava.
Hävikin syyt ovat ymmärrettäviä
Kotitaloudet ovat ehdottomasti suurin yksittäinen ruokahävikin aiheuttaja, vaikka hävikkiä syntyykin elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa. Hävikin suurimmat syyt ovat kiire, tietämättömyys ja liian isot pakkauskoot. Hektisen arjen keskellä ei ehdi miettiä, mitä kaupasta oikeasti kannattaa ja ei kannata hankkia, ja monesti tulee ostettuja tuotteita, jotka löytyvät jo kotoa. Parasta ennen- ja viimeinen käyttöpäivä -merkinnät menevät monella sekaisin, ja ruokaa heitetään ”varmuuden vuoksi” roskiin -pelkkää päivämäärää tuijottaen. Puolen kilon liha- ja juustopaketit ovat puolestaan valtavia pienille talouksille.
Säilytä leipä pakastimessa
Siinäkään ei ole mitään järkeä, että keventäjä tyhjentää jääkaappiaan suuhunsa vain hävikin estämisen vuoksi. Esimerkiksi iltapainotteinen leivän mussutus on monen laihduttajan ongelma, ja sen usein mahdollistaa se, että leipää on aina jäljellä. Sekä leivän hävikkiä että sen ahmimista on helppo vähentää säilyttämällä leipä pakastimessa ja paahtamalla se sieltä suoraan syötäväksi. Jos et halua pakastaa leipää, älä silti vietä iltojasi voileipätorneja kasaten. Kuivahtaneesta leivästä voi tehdä krutonkeja sekä suurustaa erilaisia keittoja ja patoja. Korppujauhoiksi jauhettuna vanha leipää voi käyttää missä tahansa missä valmiita korppujauhojakin. Itse tehdyissä korppujauhoissa on paljon makua.
Seuraavat vinkit sopivat hävikkitietoiselle laihduttajalle:
1. Suunnittele etukäteen
Suunnittele ruokaostokset aina etukäteen ja käytä apunasi kauppalistaa. Näin vältyt ostamasta ruokia, joita löytyy jo kotoa. Kauppalistassa pysyminen pitää myös epäterveelliset heräteostokset kurissa.
2. Huomioi lisäkkeiden annoskoko
Ihmiset aliarvioivat helposti lautaselle ottamansa riisin tai pastan määrän. Sopiva pasta-annos kevyttä liikuntaa harrastavalle keskivertonaiselle on noin 150 grammaa. Sama koskee riisiä. Tämä ei ole kuin reilut 50 g kuivapainona. Jos siis keität liikaa riisiä tai pastaa, älä syö jämiä vain muodon vuoksi. Keitetty pasta sopii minestrone-tyyppiisiin keittoihin sekä kylmiin lounassalaatteihin. Riisistä voi tehdä klassista paistettua riisiä sekä ujuttaa riisiä keittoja tuhdintamaan.
3. … Ja sama koskee proteiinin lähteitä…
Myös 150 g proteiinin lähdettä riittää laihduttajan lautaselle. Ylimääräisen lihan, kalan ja tofun voi upottaa esimerkiksi nuudelikeittoihin. Keitetyt
kananmunan lohkot voi hyödyntää salaateissa.
4. Älä hylkää kärsineitä hedelmiä
Hedelmät ovat keventäjälle hyvää vatsantäytettä, sillä niissä on vähän kaloreita, mutta paljon vitamiineja ja kuituja. Hieman pehmenneitä tai mustuneita hedelmiä ei kannatakaan työntää kompostiin, vaan ne voi kuutioida pakastepusseihin ja käyttää pakastimesta smoothieihin. Pirtelöihin on myös helppo upottaa maitotuotteiden tähteitä. Keventäjälle ihanteellinen aamiainen onkin hedelmäpohjainen smoothie, johon voi laittaa esimerkiksi maitorahkaa/ jogurttia/piimää, siemeniä tai pähkinöitä sekä hiutaleita tai leseitä. Näin aamiaisella on hyvä kattaus proteiineja, hiilihydraatteja, kuituja ja vitamiineja.
Kokeile Keventäjien maanantaipannua, johon saat kätevästi upotettua kaikki viikonlopulta tähteeksi jääneet riisin, broilerin, kananmunat ja kasvikset.
- Keventäjän maanantaipannu 🔒 Keventäjien jäsenille
Krista Kupariharju, ruokatoimittaja
Krista valmistui vuonna 2008 kotitalousopettajaksi Helsingin Yliopistosta. Hän aloitti freelance-toimittajan työt jo ennen valmistumistaan ja profiloitui opintojen ollessa loppusuoralla vahvasti ruokaan. Alan lehtiin kirjoittamisen lisäksi tärkeää työkokemusta antoi pesti Huomenta Suomen aamukokkina.
Kevään juhlien makeat herkut
Kevät on iloisten juhlien aikaa. Niissä keventäjänkin on lupa nauttia, elämäntaparemontti ei romutu juhlissa herkutteluun. Ihannetilanteessa emäntä on kuitenkin varannut noutopöytään myös kevyempiä vaihtoehtoja. Perinteisiä kaloripommeja ovat voi- ja lehtitaikinaleivonnaiset, paksut keksi-rasvaseospohjaiset juustokakut sekä erilaiset...Kulhollinen keveyttä
Keittoja suositellaan usein kilojen karistajille, eikä syyttä. Keitot ovat monessakin mielessä erinomaista ruokaa. Keitto pitää lämpimänä, mutta ennen kaikkea myös kylläisenä. Keitoista puhuttaessa liian monen keventäjän muistikuvissa kummittelevat takavuosien dieettiohjeiden mukaiset selleri-kaalikeitot, joita lusikoitiin vastahakoisesti...Keventäjä kermojen viidakossa
Suomalaisten ruokakauppojen hyllyillä komeilee valtava valikoima erilaisia kermoja ja kasvirasvavalmisteita. Paljouden keskellä keventäjän voi olla vaikea valita parasta. Perinteiset kermat Kerma valmistetaan erottamalla rasva maidosta. Kermaksi voidaan kutsua tuotetta, joka sisältää maitorasvaa vähintään 10 %...