Päivällisen ajankohdalla voi olla yllättävän suuri merkitys verensokerille. Tutkimusten perusteella aikaisempi päivällinen näyttäisi olevan myöhäistä ilta-ateriaa parempi vaihtoehto.
Mihin aikaan sinä yleensä syöt päivällisen?
Toisella ruoka on pöydässä jo viideltä, kun taas toisella varsinainen päivällinen venyy helposti iltayhdeksään.
Päivällisen sisällöllä on luonnollisesti suuri merkitys terveydelle, mutta myös kellonaikaan kannattaa kiinnittää huomiota.
Tutkimusten perusteella aikaisemmin illalla syöminen voi tukea verensokerin hallintaa paremmin kuin saman aterian syöminen myöhään illalla.

Yhtä kaikille sopivaa kellonaikaa ei ole, mutta tutkimuksista nousee esiin yksi käytännöllinen nyrkkisääntö: päivällinen kannattaa syödä yli kaksi tuntia ennen nukkumaanmenoa.
Kello 18 voi olla verensokerille paras aika
Tutkimuksissa on vertailtu myös tarkkoja päivällisaikoja.
Eräässä satunnaistetussa vaihtovuorotutkimuksessa terveet aikuiset söivät saman päivällisen joko kello 18 tai kello 21.
Aikaisemmin syöty päivällinen paransi vuorokauden aikaista verensokerin hallintaa ja vaikutti suotuisasti myös seuraavan aamun rasva-aineenvaihduntaan verrattuna myöhäisempään päivälliseen.
Toisessa tutkimuksessa päivällisen syöminen kello 22 johti korkeampaan yön aikaiseen verensokeriin ja insuliinipitoisuuteen sekä vähäisempään rasvahappojen hapettumiseen verrattuna saman aterian syömiseen kello 18.

Jos omaan päivärytmiin sopii, päivällisen syöminen noin kello 18 voi siis olla hyvä vaihtoehto.
Olennaisempaa kuin tietyn kellonajan noudattaminen on kuitenkin välttää raskaan ilta-aterian ajoittamista aivan nukkumaanmenon tuntumaan.
Kehon sisäinen kello selittää paljon
Selitys sille, miksi aikaisempi päivällinen voi olla parempi, löytyy ainakin osittain kehon sisäisestä kellosta eli vuorokausirytmistä.
Vuorokausirytmi vaikuttaa muun muassa insuliinin eritykseen ja insuliiniherkkyyteen sekä siihen, miten elimistö käsittelee glukoosia.
LUE MYÖS: 3 punaista juomaa, jotka voivat auttaa alentamaan verenpainetta
Kehon kyky reagoida insuliiniin ja poistaa glukoosia verenkierrosta on parhaimmillaan biologisen aamun aikana ja heikkenee vähitellen iltaa kohti.
Tämän vuoksi täsmälleen sama ateria voi saada aikaan erilaisen verensokerivasteen riippuen siitä, mihin aikaan se syödään.
Myös viimeisen aterian aika näyttää merkitsevän
Aikaisemman syömisen hyödyistä on saatu viitteitä myös pidemmissä tutkimuksissa.
Yli 103 000 aikuista käsittäneessä tutkimuksessa osallistujia seurattiin keskimäärin yli seitsemän vuotta.

Tulosten perusteella aikainen ensimmäinen ateria, ennen kello kahdeksaa aamulla, ja päivän viimeinen ateria ennen kello 19:ää saattoivat olla yhteydessä pienempään tyypin 2 diabeteksen riskiin.
Näiden henkilöiden kannattaa tarkkailla kelloa
Päivällisen aika voi olla erityisen kiinnostava henkilöille, joilla on tyypin 2 diabetes tai haasteita verensokerin hallinnassa.
Pienessä tutkimuksessa tyypin 2 diabetesta sairastavat henkilöt, jotka olivat tavallisesti syöneet päivällisensä kello 22 jälkeen, siirsivät aterian viikon ajaksi ennen kello 20:tä. Muutos paransi lyhyellä aikavälillä paastoverensokeria, verensokerin hallintaa ja insuliiniresistenssiä.
Aterioiden ajoitus ei tietenkään korvaa monipuolista ruokavaliota tai diabeteksen hoitoa.
LUE MYÖS: 9 fermentoitua ruokaa, jotka tekevät hyvää suolistolle – syötkö jo näitä?
Tutkimustulokset antavat kuitenkin hyvän syyn tarkastella myös sitä, milloin päivän suurimmat ateriat tulevat syötyä.
Jos päivällinen venyy tavallisesti myöhään, sitä voi kokeilla aikaistaa. Hyvä tavoite on syödä päivällinen ainakin yli kaksi tuntia ennen nukkumaanmenoa, ja monelle noin kello 18–19 voi olla luonteva ajankohta.
Lähde: VeryWellHealth
Kävelijä, ota tämä liike lenkkien rinnalle – vahvistaa jalkojen lihaksia
Kävely tukee kuntoa, mutta sen rinnalle kannattaa ottaa yksi helppo kotiliike vahvistamaan jalkojen lihaksia. Lenkkeily kuuluu arkeen, askelia kertyy ja ulkoilu tekee hyvää. Eli toin sanoen liikuntarutiinit tuntuvat olevan kunnossa. Mutta kysymys kuuluukin, tuleeko viikon...Yli 40-vuotias nainen, saatko riittävästi näitä 5 ravintoainetta?
Keski-iässä omia ruokailutottumuksia kannattaa katsoa uusin silmin ja tarkistaa, saavatko luut, lihakset ja hermosto tarvitsemansa ravintoaineet. Jos maitotuotteet ovat jääneet pois tai kalaa tulee syötyä harvoin, joidenkin ravintoaineiden saanti voi jäädä niukaksi. Naisilla myös lähestyvät...Syötkö porkkanat aina raakana? Kypsentämisellä on yllättävä etu
Porkkanaraaste ja uuniporkkana ovat molemmat hyviä arkiruokia, mutta valmistustapa voi kuitenkin vaikuttaa siihen, kuinka hyvin elimistö pystyy hyödyntämään porkkanan ravintoaineita. Porkkana päätyy lautaselle usein raasteena, välipalatikkuina, keitossa tai uunissa paahdettuna. Raakana syömistä pidetään helposti ravintoaineiden...




