Syötkö aamupalan heti herättyäsi vai vasta lähempänä puoltapäivää? Entä mihin aikaan päivän ilta-ateria tavallisesti osuu? Tuore tutkimus löysi yhteyden aterioiden ajoituksen ja elinajanodotteen välillä. Lue, miten tulokset voi huomioida omassa ateriarytmissä.
Ravitsemuksesta puhuttaessa huomio kiinnittyy yleensä siihen, mitä ja kuinka paljon syömme.
Tuore tutkimus antaa kuitenkin viitteitä siitä, että myös päivän aterioiden ajoituksella voi olla yhteys terveyteen ja elinikään.
European Journal of Clinical Nutrition -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa päivän ensimmäisen aterian syöminen myöhään yhdistyi suurempaan kuolleisuusriskiin. Myös hyvin myöhään nautittu ilta-ateria oli yhteydessä lyhyempään elinajanodotteeseen.
Seurantatutkimus jatkoi lähes 9 vuotta
Mehiläisen datan mukaan vuonna 2023 lääkärikeskusten lääkärit määräsivät noin 10 000 potilaalle ainakin yhden reseptin semaglutidi-lääkettä. Potilaista 70 prosentilla reseptin käyttöaiheena oli lihavuus ja 30 prosentilla diabetes.
Tutkimukseen osallistui 31 044 vähintään 40-vuotiasta yhdysvaltalaista. Heidän ateria-aikojaan selvitettiin ruoankäyttöhaastattelun avulla, minkä jälkeen osallistujien terveystietoja seurattiin keskimäärin 8,6 vuoden ajan.
Seurannan aikana kuoli 7 129 osallistujaa.
Tutkijat vertasivat päivän ensimmäisen ja myöhäisimmän aterian ajankohtia kuolleisuusriskiin. Tässä yhteydessä ensimmäinen ateria tarkoitti päivän ensimmäistä syömiskertaa, eikä välttämättä perinteistä aamupalaa.
Vastaavasti ilta-aterialla tarkoitettiin päivän myöhäisintä ateriaa.
Myöhäinen aamupala yhdistyi suurempaan riskiin
Vertailukohtana olivat osallistujat, jotka söivät päivän ensimmäisen ateriansa kello 7–8.
Kun ensimmäinen ateria syötiin kello 8–10, kokonaiskuolleisuuden riski oli noin 10 prosenttia suurempi. Kello 10–12 syöneillä riski oli puolestaan jo 19 prosenttia suurempi, ja vasta puolenpäivän jälkeen syöneillä 29 prosenttia suurempi.
Samanlaisia yhteyksiä havaittiin myös sydän- ja verisuonitauteihin liittyvässä kuolleisuudessa.
Tulokset eivät kuitenkaan tarkoita, että aamupalan siirtäminen tunnilla myöhemmäksi lyhentäisi automaattisesti elämää. Myöhäinen ensimmäinen ateria voi liittyä esimerkiksi vuorotyöhön, epäsäännölliseen unirytmiin, sairauksiin tai muihin elintapoihin.
Myös hyvin myöhäinen ilta-ateria riskitekijä
Ilta-aterian kohdalla vertailuryhmänä olivat kello 19–20 syöneet.
Päivän myöhäisimmän aterian nauttiminen puolenyön jälkeen yhdistyi 27 prosenttia suurempaan kokonaiskuolleisuuden riskiin. Yllättäen myös ennen kello 19 syöminen yhdistyi hieman suurempaan riskiin.
Havainto ei tarkoita, että ilta-ateria pitäisi välttämättä ajoittaa juuri kello 19–20. Aikainen syöminen voi kertoa esimerkiksi korkeasta iästä, sairastelusta tai erilaisesta päivärytmistä, eivätkä tutkijat osoittaneet kellonajan itsessään aiheuttavan eroa.
Elinajanodotteessa lähes 2,5 vuoden ero
Tutkijat arvioivat ateria-aikojen yhteyttä myös elinajanodotteeseen 50 vuoden iästä eteenpäin.
Päivän ensimmäisen aterian syöminen vasta kello 12 jälkeen yhdistyi keskimäärin 2,46 vuotta lyhyempään elinajanodotteeseen verrattuna kello 7–8 syöneisiin.
Ilta-aterian nauttiminen puolenyön jälkeen puolestaan yhdistyi keskimäärin 2,35 vuotta lyhyempään elinajanodotteeseen verrattuna kello 19–20 syöneisiin.
LUE MYÖS: Mikä sauna on terveydelle paras? Yksi on tutkimusten valossa vahvoilla
Kyse on väestötason laskennallisista arvioista, ei ennusteesta yksittäiselle ihmiselle.
Näin viet tulokset omaan arkeen
Tutkimuksesta voi poimia omaan arkeen kaksi selkeää asiaa. Ensinnäkin se, että päivän ensimmäistä ateriaa ei kannata siirtää jatkuvasti pitkälle iltapäivään, eikä ilta-ateriaa venyttää lähelle puolta yötä.
Aamupalaa ei tarvitse syödä heti heräämisen jälkeen, mutta säännöllinen ateria aamupäivän aikana auttaa käynnistämään päivän syömisrytmin. Illalla puolestaan kannattaa pyrkiä syömään ajoissa niin, ettei päivän varsinainen ateria osu juuri ennen nukkumaanmenoa.
LUE MYÖS: Tämä on paras jogurtti suolistolle – tarkista purkista kaksi asiaa
Minuutilleen tarkkaa kellonaikaa tärkeämpää on rytmin säännöllisyys. Kun ateriat osuvat päivästä toiseen suunnilleen samoihin aikoihin, syöminen pysyy helpommin hallinnassa eikä nälkä pääse kasaantumaan myöhäiseen iltaan.
Lähde: European Journal of Clinical Nutrition / PubMed
Unohda 8 tunnin sääntö – näin paljon unta oikeasti tarvitset
Kaikki eivät tarvitse tasan kahdeksaa tuntia unta. Tutkimuksissa terveyden kannalta suotuisat unimäärät ovat vaihdelleet yllättävän paljon. Moni arvioi yöunensa onnistumista kahdeksan tunnin tavoitteen perusteella, vaikka tähän ei olisi syytä. Unen ja terveyden yhteyttä selvittäneet tutkimukset...
D-vitamiinin puute voi oireilla näin – älä sivuuta näitä merkkejä
D-vitamiinin puute voi näkyä lihasten heikkoutena ja luuston kipuina, mutta lievä vajaus saattaa jäädä kokonaan huomaamatta. D-vitamiini muistetaan usein vasta syksyllä, kun auringonvalo vähenee ja vitamiinipurkki kaivetaan esiin. Riittävästä saannista kannattaa kuitenkin huolehtia jo ennen...
Käveletkö päivittäin? Muista myös nämä kaksi asiaa
Kävely tekee hyvää kunnolle, mutta kahden asian lisääminen rutiineihin auttaa saamaan tutusta lenkkirutiinista enemmän irti. Kuuluuko kävely lempiliikuntamuotoihisi? Kun lenkille tulee lähdettyä lähes päivittäin, muun harjoittelun lisääminen viikkoon voi tuntua tarpeettomalta. Kävelykuntoa voi kuitenkin kehittää...
