Suomalainen ruoka sopii keventäjälle – kokeile Itämeren ruokavalioa

Välimeren ruokavaliota pidetään pitkän iän ja hyvän terveyden aikaansaajana, mutta Itämeren ruokavalio kykenee samaan. Keventäjä arvostaa oman luonnon aarteita, kuten marjoja, sieniä ja villivihanneksia.

Suomalaista ruokakulttuuria leimaavat mielikuvat terveellisyydestä, puhtaasta maasta, vedestä ja ilmasta, mutta mitä oikeastaan on suomalainen ruoka? Ovatko pizza, kebab ja sushi suomalaista ruokaa, jos ne valmistetaan suomalaisista raaka-aineista? Vai onko vain suomalainen perinneruoka suomalaista? Esimerkiksi karjalanpiirakka mielletään supisuomalaiseksi ruoaksi, vaikka sen usein sisältämä riisi ei ole alkuperältään suomalaista. Kotimaisista raaka-aineista Suomessa valmistettu ja myyty hampurilainen on kiistämättä suomalaista ruokaa, vaikka hampurilainen ruokalajina onkin alun perin kehittynyt rapakon tuolla puolen. Myös lähiruuan rajanveto on usein tuottajan ja kuluttajan näkökulmasta haasteellista. Yhtä mieltä voinemme silti olla siitä, että suomalainen luonto tarjoaa paljon ravitsemuksellisia aarteita, joita keventäjä voisi poimia entistä enemmän ruokavalioonsa.

Välimeri vs. Itämeri

Yhdeksi pitkän elämän salaisuudeksi on listattu sopiva suhde kalaa, kasviksia ja hedelmiä. Antimet ovat tyypillisiä Välimeren keittiölle, mutta yhtä hyvään lopputulokseen päästään syömällä ihan kotoisista raaka-aineista valmistettua ruokaa.

Terveellisessä ruokavaliossa kiinnitetään paljon huomiota rasvan laatuun, ja pehmeitä rasvoja suositaan kovien kustannuksella. Välimeren maissa käytetään runsaasti oliiviöljyä, Suomessa puolestaan rypsiöljyä. Itse asiassa rypsiöljyssä on vielä vähemmän tyydyttyneitä rasvahappoja kuin oliiviöljyssä ja vastaavasti enemmän terveellisiä omega-3 -rasvahappoja. Muutoin terveellinen ruokavalio muistuttaa paljon esivanhempiemme arkiruokaa: paljon kasviksia, marjoja ja hedelmiä, riittävästi täysjyväviljavalmisteita sekä tarpeeksi kalaa.

Siinä missä Välimeren maissa vilja on vehnää, meillä on lisäksi ruista, kauraa ja ohraa. Kasviksia ja hedelmiä on Välimerellä runsaasti tarjolla ympäri vuoden, mutta meilläkin on onneksi kotimaisia kausikasviksia, -hedelmiä ja -marjoja, kuten omenaa, raparperia, puolukkaa, juureksia ja sieniä. Kaloista meillä on sekä rasvaisia lohikaloja että vähärasvaisempia valkolihaisia kaloja. Keventäjälle sopiva ”Itämeren liha” on mieluusti siipikarjan lihaa tai vähärasvaista riistaa, joskin kotimaisen riistan saatavuus on välillä keskivertokuluttajalle melko hankalaa.

Metsien unohdetut aarteet

Siinä, missä mieli matkaa helposti Välimeren tuoksuviin yrtteihin ja tuoreisiin raaka-aineisiin, oman luontomme aarteet tuppaavat unohtumaan. Joka vuosi metsiin jää valtavia määriä ravitsemusaarteita; marjoja, sieniä ja villivihanneksia.

Keventäjän kannattaisi syödä marjoja huomattavasti enemmän, sillä ne sisältävät paljon hyvää, mutta vain vähän energiaa. Kotimaisissa marjoissa on erityisen paljon C-vitamiinia, mikä johtuu maamme maantieteellisestä sijainnista. Suurin mahdollinen C-vitamiinipitoisuus saavutetaan, kun yölämpötila on selvästi päivälämpötilaa alhaisempi.

Myös sienten syöntiä olisi syytä lisätä ja ottaa mallia Aasiasta, joissa sienten arvostus on korkealla. Kiinassa ja Japanissa sieniä käytetään jopa lääkkeenomaisesti. Kyntämätöntä tutkimussarkaa versoo myös takapihoilla ja pientareilla, sillä suomalaisten villivihannesten ja -yrttien kuten voikukan, vuohenputken, isomaksaruohon ja jauhosavikan ravitsemuksellinen arvo on vielä kunnolla tutkimatta. Se kuitenkin tiedetään, että juurikin Välimeren maissa villivihannekset ovat tärkeä omega-3-rasvahappojen lähde.

Kokeile seuraavia Keventäjien Itämeren ruokavalioon sopivia reseptejä