Pariisilainen dieetti – raflaavia ajatuksia vai järkevää painonhallintaa?

Krista Kupariharju, ruokatoimittaja

Joka vuosi esiin ilmaantuu lukemattomia uusia muotidieettejä. Vuosi 2014 käynnistyi kohkaamalla pariisilaisesta dieetistä. Ranskan johtavan ravitsemustieteilijän Jean-Michel Cohenin kirjasta moni muistaa vain kolmiosaisen dieetin eri vaiheet ja on saattanut erehtyä luulemaan, että nyt on keksitty laihdutuskuuri, jossa syödään jatkuvasti ulkona. Pariisilaisen dieetin vaiheet kun ovat kahvilavaihe, bistrovaihe ja gourmet-vaihe.

Vapaaehtoinen kahvilavaihe on nopea startti painonpudotukseen, sillä enintään 10 päivän ajan nautitaan paljon nesteitä; keittoja ja juomia. Painon pitäisi pudota jopa puoli kiloa päivässä.

Kaksi-kolme viikkoa kestävän bistrovaiheen dieetti on myös niukka, mutta ei enää yhtä nestepitoinen kuin kahvilavaiheessa. Bistrovaiheeseen voi siirtyä myös suoraan, jos kahvilavaihe tuntuu liian haasteelliselta. Bistrovaiheessa luvataan  3,5-5 kg:n laihtuminen.

Gourmet-vaiheessa painonlasku hieman tasaantuu ja siinä on nimensä mukaisesti hieman enemmän syötävää. Tässä vaiheessa laihtuu ensimmäisen kuukauden aikana 3,5-5 kg ja sen jälkeen 2,5-4 kg kuukaudessa, vähintään kolmen kuukauden ajan.

Vaiheiden järjestys ei ole kiveen hakattu, vaan ensimmäisen kuukauden jälkeen voi myös palata muutamaksi päiväksi bistrovaiheeseen tai jopa kahvilavaiheeseen, mikäli siihen on tarvetta.

Kirjassa on ruokaohjeita kaikkiin vaiheisiin. Bistro- ja gourmet-vaiheissa otetaan lisäksi käyttöön rajoittamattomat annokset raakoja ja keitettyjä kasviksia ja hedelmiä.

Järkeviä ajatuksia

Raflaavista vaiheiden nimistä huolimatta pariisilaisessa dieetissä on monia kaikista järkevistä dieeteistä tuttuja ajatuksia. Cohen kartoittaa laajasti lihomiseen liittyviä psykologisia tekijöitä ja varoittaa ihmedieeteistä, jollaiseksi ei siis omaansa nimeä. Cohen myös korostaa realismia painonpudotuksessa, sekä tavoitteiden että aikataulun suhteen.

Yhteistä monille muille hyville dieeteille on myös se, että ”pariisilainen” syöminen on säännöllistä ja annoskoot ovat maltillisia. Kasviksia, kalaa ja lihaa suositaan hiilihydrattien kustannuksella, mutta bistro- ja gourmetvaiheessa pasta, peruna ja vaalea leipäkin ovat jo sallittuja, sillä Cohen uskoo, ettei painonpudotus ole motivoitunutta, jos uusi ruokavalio poikkeaa liian radikaalisti entisestä. Tämän lisäksi kirjassa on paljon hyödyllistä tietoa eri ruoka-aineiden käyttötavoista sekä hyvinkin yksityiskohtaisia vinkkejä esimerkiksi ravintolassa syömiseen.

Ranskalaisia erikoisuuksia

Pariisilainen dieetti ei kuitenkaan olisi pariisilainen, mikäli siinä ei olisi selkeitä suomalaisesta kulttuurista poikkeavia piirteitä. Niistä mielenkiintoisimmat ansaitsevat esittelyn:

Ajatus ”oikeasta” painosta

Kirjassa esitellään laskukaava, jolla voi tarkistaa, mikä on oma ”oikea”, ns. hyvän olon paino. Laskukaavassa summataan ja miinustellaan omaa painoaa muun muassa 18-vuotiaana ja painavimmillaan. Ajatus on hyvin radikaali, sillä jos olet aina ollut ylipainoinen, saat väistämättäkin laskukaavasta ”oikeaksi” painoksi ylipainon. Näin ollen ranskalaiset tuntuvat ajattelevan, että laihdutus on järkevää vain, jos nykyinen painosi poikkeaa selkeästi tästä ”oikeasta” painosta.

Ei välipaloja

Cohen uskoo, että pelkästään ranskalaisten perinteiden omaksuminen voi parantaa terveyttä dramaattisesti. Ranskalaiset viettävät keskimäärin kaksi tuntia päivässä aterioilla saaden 90 % päivittäin nauttimistaan kaloreistaan ruoka-aikoina. Varsinaiset välipalat loistavatkin poissaolollaan, samoin iltapala. Cohen tosin mainitsee, että halutessaan aamiaisen, lounaan ja päivällisen voi jakaa pienemmiksi aterioiksi.

Kaloreita ei kerrota

Cohen mainitsee kirjan alussa, että ruokaohjeet ovat vähäkalorisia, mutta kaloreita ei ole missään esillä. Jos ajatus on opettaa ihmiset itse ymmärtämään, mistä kaikesta kevyt ruoka koostuu, otan tämän ranskalaisen tavan ilomielellä vastaan!

Juusto ja viini kuuluvat dieettiin

Pariisilainen dieetti sallii ”kevytjuustot”, mutta määrittelee ne juustoiksi, joissa on alle 30 % rasvaa. Meillä kevytjuustoksi lasketaan alle 17% juustot. Juustolla voi myös dieetissä korvata lihan, sillä se on tyypillinen tapa ranskalaisella ilta-aterialla. Viinistä on kirjassa seuraavanlainen maininta: ”Pariisilaiset nauttivat viinistä. Annoksen hedelmää voi korvata lasillisella (12 cl) viiniä.” Tämäkin pistää suomalaisen silmään, sillä en ole nähnyt yhtäkään suomalaista dieettiä, jossa lasillinen valkoviiniä nähtäisiin vaihtoehdoksi omenalle.

Ei paistorasvaa

Kirjan ruokaohjeissa raaka-aineet kypsennetään pannulla lähes aina ilman rasvaa. Rasvaa ruokavalioon saadaan sen sijaan pähkinöistä ja juustoista, ainakin bistro- ja gourmetvaiheessa. Jotkut kasvisohjeet kummeksuttivat, sillä ensin kasvikset keitettiin, mutta sitten joukkoon lorautettiin öljyä, vaikka järkevämpää olisi ollut kuullottaa kasvikset suoraan tilkassa öljyä.

Ei sokeria

Sokerin sijaan ruokaohjeissa käytetään keinotekoisia makeutusaineita, mikä tuntuu hyvin ”epäranskalaiselta”.

Suolasta ei ohjeita

Ruokaohjeissa suola ja muut mausteet mainitaan, muttei niiden määrästä ei anneta tarkkoja ohjeita. Suolan merkitystä painonhallintaan ei nähdä eikä korosteta.

Perusraaka-aineet ovat gourmetia

Jotkut arkipäivän lounaatkin sisältävät suomalaiseen silmään juhlavia raaka-aineita, kuten kampasimpukoita, palmunytimiä tai marinoituja artisokkia. Tämä saatttaa toki motivoida suomalaista painonpudottajaa: ruuat kuulostavat keveydestään huolimatta herkullisilta.

Kokeile näitä

Muokkasin Keventäjien käyttöön mielenkiintoisimpia kirjan ohjeita. Annoskokoja ja valmistustapoja on joissain järkevöitetty ja mittoja ja raaka-aineita muokattu hieman suomalaisemmiksi.

Krista Kupariharju

Krista Kupariharju, ruokatoimittaja

Krista valmistui vuonna 2008 kotitalousopettajaksi Helsingin Yliopistosta. Hän aloitti freelance-toimittajan työt jo ennen valmistumistaan ja profiloitui opintojen ollessa loppusuoralla vahvasti ruokaan. Alan lehtiin kirjoittamisen lisäksi tärkeää työkokemusta antoi pesti Huomenta Suomen aamukokkina.

  • Jopa oliiviöljyä terveellisempi vaihtoehto – suosi tätä ruokavaliossasi

    Uusia, mielenkiintoisia kasviöljyjä tulee jatkuvasti markkinoille. Osa on ravitsemuksellisesti erinomaisia, muutkin vähintään makunsa puolesta tutustumisen arvoisia. Vanha tuttu rypsiöljy puoltaa kuitenkin paikkansa keventäjän jokapaikan öljynä. Viime aikoina on puhuttu paljon terveellisistä erikoisöljyistä, kuten pellavansiemenöljystä, camelinaöljystä...
  • Perunako pahasta?

    Suomalaisen ruuan kulmakivi, peruna joutuu aina aika ajoin huonoon valoon painon hallinnassa. Sadassa grammassa perunaa on vain 87 kcal, joten mikä perinnejuureksesta oikein tekee pahiksen? Vai onko perunaparan maine turhaan musta? Aina silloin tällöin joku...
  • Jokainen on asiantuntija? – Ravitsemussuositukset ja oma kokemus

    Ravitsemusretoriikassa uskotaan vahvaan yksilöön. Tästä ei ole pitkä matka siihen, että jokainen meistä on asiantuntija. Oman kehon kuunteleminen on tärkeää, mutta on hyvä myös ymmärtää väestötason ravitsemussuosituksia. Yhä harvempi tunnustaa tänä päivänä syövänsä, mitä sattuu....

Lue lisää:

Kirjoita haku ja paina Enteriä

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Pin It on Pinterest