Onnellisen olon liikuntaa ja energiankulutusta

Arjen aktiivisuutta ja liikuntaa lisäämällä keventäjä saa lisättyä energiankulutustaan. Liikunnallisessa kilojen karistamisessa tarvitaan kuitenkin malttia ja sitkeyttä, sillä liikunnan hyödyt painonhallinnassa eivät tule hetkessä näkyviin. Mutta kärsivällisyys palkitaan, sillä liikunnalla on monitahoisia kevennyshanketta tukevia vaikutuksia.

Liikkumisen vaikutukset energiankulutuksen lisääntymiseen, aineenvaihdunnan tehostumiseen ja kunnon kohennukseen ovat keventäjillä tiedossa, vaikkei liikunta olekaan tehokkain keino pudottaa painoa. Kestävyyskuntoa kohentamalla keventäjä lisää jaksamistaan arjessa ja kohentaa terveyttään. Lisääntynyt lihasmassa on aktiivisempaa kudosta kuin rasvakudos, joten painonhallinta on helpompaa jatkossakin.

Keventäjät kysyvät kuitenkin usein, miksi liikunnan lisääminen ei näy vaa´assa riittävän vikkelästi tai missä lajissa kaloreita saisi tuhlailtua eniten. Liikunnalla kulutetut kaloriluvut helposti korostuvat, koska kevennystavoite on ensisijalla ja painonhallinnan tahtotila on vahva. Kulutettu energiamäärä antaa myös konkreettisia merkkejä etenemisestä ja ne auttavat hahmottamaan arjen energiamäärien tasapainoa. Sellaisena kaloriluvut siis motivoivat. Mutta haluaisimme tässä jutussa muistuttaa, ettei liikkumisen lisäämisen ainoana tavoitteena kannata pitää vain kaloreiden kulutusta – vaikkakin kevennystavoite olisi etusijalla. Kaloreita niukastikin kuluttava liikuntahetki voi ladata kevennysvoimavaroja hurjasti. Liikunnan vaikutukset psyyken, oman kehon hahmotukseen ja kropan toimintaan ovat monitahoisia ja ne kaikki tukevat painonhallitsijaa arjen haasteissa.

Onnellisia askeleita

Kun liikunnan on saanut sovitettua omaan arkeen säännöllisesti lisäenergiaa tuottavaksi voimanlähteeksi, huomaa varmasti, millaisia vaikutuksia liikkumisella on motivaatioon, oman kehon arvostukseen, itsetuntemukseen ja tyytyväisyyteen. Näillä kaikilla positiivisilla tuntemuksilla on vaikutuksia kevennyshankkeen kokonaisvaltaiseen onnistumiseen. Liikkumisesta tyytyväiselle keholle haluaa tarjota terveellisen ruokavalion ja muitakin hyvää oloa tuottavia tottumuksia.

Onnellisuustutkijat ovat listanneet onnelliseksi itsensä kokeneiden ihmisten piirteitä. Onnelliset ihmiset viettävät aikaa lähimmäistensä kanssa, kokevat elämällään olevan tarkoitusta, asettavat tavoitteita, suhtautuvat positiivisesti eri tilanteisiin ja harrastavat säännöllisesti liikuntaa. Liikunta on siis tutkimustenkin mukaan yksi onnellisuutta edistävä tekijä.

Liikunta voi olla onnellisuuden syy ja seuraus. Hyväkuntoisella ihmisellä on enemmän voimavaroja ja mahdollisuuksia toteuttaa itselle tärkeitä asioita. Hyvässä kunnossa kokee pärjäävänsä ja jaksavansa, joten silloin on helpompi asettaa tavoitteita ja edetä määrätietoisesti niitä kohti. Hyväkuntoinen ihminen jaksaa nauttia arjesta ja näkee oman pärjäämisensä positiivisemmassa valossa. Liikkumalla näkee, kokee ja tuntee, joten aivotkin saavat askaretta. Liikkujan elinpiiri laajenee ja kokemusmaailma on usein monipuolinen.

Kokemus terveydestä on subjektiivinen eli jokainen määrittelee sen itse. Kroonisesti sairaskin ihminen voi kokea itsensä terveeksi eli hän pystyy tekemään sitkeästi itselle tärkeitä asioita. Sairaus ei siis aina haittaa tai vaikuta elämää kaventavasti – tai ainakaan kaikki eivät niin koe. Omassa arjessa riittävän hyvä kunto on samantapainen pärjäämisen kokemus. Ajatuksia voi suunnata enemmän kohti pieniä onnistumisia, eikä kremppojen ympärille ehdi kasata niin paljoa kivun tuntemuksia, surkuttelun hetkiä tai voivottelun laajenemista.

Samalla tavalla voi miettiä, miten suhtautuu oman kehon kokoon, ylimääräisiin kiloihin ja niiden sulattamiseen. Liikkumalla voi löytää uusia, ylväämpiä tapoja kantaa muutamat ylimääräiset kilot. Ja voipa tällä ajattelutavan muutoksella onnistua pääsemään noista kiloista helpommin eroonkin. Olo on tyytyväisempi, eikä herkutteluhetkiä enää kaipaa niin usein surkuttelun loitontamiseen.

Mielen ja kehon hoitokeino

Itselle sopivassa lajissa ja tahdissa liikkuessa löytää omalle temperamentille ja elämäntilanteisiin sopivia onnellisuusliikunnan hetkiä. Tylsistyttävään tilanteeseen voisi hakea liikunnasta säpinää, kun taas kiireiseen elämään sopisi letkeä ja rento laji. Jumppaatko omaan tahtiisi, rauhallisen ohjaajan opastamana vai musiikin jyskeessä? Lähdetkö liikkumaan kaupungin sykkeeseen vai metsän rauhaan? Valitse aika, paikka ja laji niin, että tiedät nauttivasi kuntoiluhetken kokonaistunnelmasta. Liikuntahetkestä voi tulla taidenäyttely, musiikkikokemus, luontoretriitti tai ystävien tapaamistapa.

Keventäjän rentouttava liikuntahetki on onnistunut, kun tunnet olosi vetreäksi, joustavaksi, kimmoisaksi – et niinkään riutuneeksi tai rääkätyksi. Toki liikuntaa paljon ennestään harrastaneille rääkätty olo kertoo tehokkaasta harjoituksesta ja tiukan tavoitteen toteutumisesta. Mutta parhaimmillaan kevennysliikunta tuo elämään lisää eliksiiriä ja teholiikkujakin tarvitsee palauttavaa, leppoisaa liikuntaa viikko-ohjelmaansa. Laihdutusohjelmien rääkkimeininki ei välttämättä ole paras tapa omaksua säännöllisiä liikuntatottumuksia, sillä itsensä piiskaaminen vie pitkässä juoksussa liikaa voimavaroja. Sen sijaan liikunta voi vakiintua energianlatauskeinoksi ja osaksi hyvää oloa tuottavia tottumuksia. Laadukas liikunta tuottaa silti tuloksia, vaikka aina ei mennäkään verenmaku suussa. Toisaalta hikoilustakin oppii nauttimaan, kun tietää miten rento olo siitä seuraa.

Liikunnan avulla voi haastaa itsensä uusiin kokemuksiin tai voi löytää itsestä uusia puolia. Erilaisissa huhkinnoissa, hikoiluissa, rytmeissä, peleissä ja seuroissa koetut hetket antavat kokemuksia oman kropan rajoista sekä mahdollisuuksista. Onnistuneet haasteet, rentoutumisen kokemukset tai silmiä hivelevät luontokokemukset voivat rohkaista ponnistuksiin myös muilla elämänaloilla. Kun pääset liikkumisen rytmiin, voi ateriarytminkin täsmääminen olla helpompaa. Kun haluat jaksaa liikuntaharrastuksessasi, nautit terveellisen välipalan iltapäivällä ja kehon aineenvaihdunta säilyy tehokkaana.

Laihdutuksen ei kannata olla liikkumisen ensisijaisena motivaattorina. Liikkuminen voi olla keino toteuttaa itseään, rentoutua, asettaa haasteita, kokea merkityksellisyyttä, tavata tuttuja, oppia uutta tai vain yksinkertaisesti nauttia elossa olemisen tunteesta.