Jokainen on asiantuntija? – Ravitsemussuositukset ja oma kokemus

Krista Kupariharju, ruokatoimittaja

Yhä harvempi tunnustaa tänä päivänä syövänsä, mitä sattuu. Erityisruokavalioiden kirjo on kasvanut sitä mukaan, kun ihmisten tietoisuus ruuasta on lisääntynyt. Samalla tavallinen sekasyöjäkin joutuu miettimään, mitä tahtoo ruokavaliollaan kertoa, sillä ruokavalinnoilla luodaan minäkuvaa. Ruoka ei ole suinkaan pelkkää polttoainetta, vaan vahva viesti. Vanha kansanviisaus “”olet mitä syöt”” konkretisoituu pauhaavassa ruokasodassa.

Ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä on todennut osuvasti:  ””Maailma ympärillämme on muuttunut monimutkaiseksi. Ruoka on helpompi puheenaihe, sillä olemme siinä itse kiinni haarukassa. Ruoka on uusi seksi, asia, josta voi puhua ja kiistellä.””

Kokemus päihittää kylmän tiedon?

Kun ravitsemustieteestä on tullut kaiken kansan ravitsemustiedettä, ilmoille jää suuri kysymys: mitä ja ketä enää uskoa?  Ruokakeskustelussa korostuu ravitsemuksen yksilöllisyys, ja moni pitää itseään oman syömisensä parhaana asiantuntijana. Oma tunne hyvinvoinnista onkin tärkeä tekijä mietittäessä, mitä söisi.

Kansalliset ravitsemussuositukset eivät maistu sellaisenaan kuin osalle meistä. Ruokavalio voi hyvin olla järkevä ja monipuolinen, vaikka siinä olisikin rajoituksia. Aniharvan ruokavalio on täydellinen. Virallisten ravitsemussuositusten valtti piilee kuitenkin siinä, että ne pohjaavat tieteellisiin tutkimuksiin.

Viisainta onkin poimia ravitsemussuositusten tärkeimmät kulmakivet ja maustaa niitä omilla, yksilöllisillä valinnoilla. Kaikkia tutkitusti terveellisiä ruoka-aineita ei ole pakko syödä, mutta silloin on tärkeää miettiä kokonaisuutta, koska keholle tärkeät ravintoaineet on saatava aina jostain. Jos noudattaa hyvin rajoittunutta ruokavaliota, on todennäköistä, että jonkin ravintoaineen saanti jää niin niukaksi, että se näkyy ennemmin tai myöhemmin elimistön toiminnassa. Samalla tilanne on altis lipsahtamaan syömishäiriön puolelle. Silloin ruokavalinnat ohjaavat ihmisen toimintaa niin paljon, että tämä kaventaa muuta elämää huomattavasti. Järkevän syömisen rajaa on asiantuntijankin vaikea määritellä.

Plasebo lautasella

Mielen salatusta voimasta puhutaan nykyään yhä enemmän. Useissa itsensäkehittämisoppaissa neuvotaan kontrolloimaan ajatteluaan positiiviseen suuntaan. Hoitotyössä tunnustetaan jopa plasebon rooli. Olisikin hämmentävää, jos plasebolla ei olisi minkäänlaista roolia syömisessämmekin. Plasebon perusajatushan on, että kun ihminen odottaa saavansa jotain, hänen odotusarvonsa johtaa siihen, että hän todellakin kokee saavansa sen, mitä odottikin.

On olemassa tutkimuksia, joissa osalle koeryhmästä on kerrottu aterian x sisältävän paljon energiaa, vaikka todellisuudessa on ollut kyse hyvin vähäenergiaisesta ateriasta. Ateria tuotti suuremman kylläisyyden niillä, jotka kuvittelivat syövänsä tuhtia tavaraa. Jopa kylläisyys on siis lyhyellä aikavälillä huijattavissa.

Myös superruoan suosio saattaa osaltaan perustua plaseboon. Luonnon omat ”supervoimat”, kuten kaukaisten kansojen yrttirohdot tai vastaavasti kotimainen, puhtaassa mullassa kasvava luomujuures saattavat synnyttää tunteen siitä, että ollaan terveellisen syömisen ytimessä.

Ongelma on tietysti se, että käytännössä on mahdotonta tietää, mikä osa yksilöllisestä kokemuksesta on plaseboa ja mikä ”aitoa” hyötyä. Yksi julistaa onnistuneensa keventämään maitorahkan ansiosta, toinen uskoo, että paino putoaa, kun ei syö iltakuuden jälkeen,  ja kolmas vannoo hoikentavan aamujumpan nimeen. Niin kauan, kun opit eivät rasita elimistöä ja haettu hyöty saavutetaan, sillä ei liene merkitystä, onko kyse plasebosta vai todellisesta oivalluksesta. Motivaation merkitys kun ylittää moninkertaisesti tarpeen saada asiasta aukotonta tutkimusnäyttöä. Jokaisella ravitsemusasiantuntijalla on mahdollisuus käyttää syömisen plasebovaikutusta etunaan. Keventäjä, joka uskoo siihen, että häneen ja hänen kehonsa viesteihin uskotaan, saavuttaa todennäköisemmin parempia tuloksia kuin pelkkien  tieteellisten faktojen alle lannistettu laihduttaja.

Krista Kupariharju

Krista Kupariharju, ruokatoimittaja

Krista valmistui vuonna 2008 kotitalousopettajaksi Helsingin Yliopistosta. Hän aloitti freelance-toimittajan työt jo ennen valmistumistaan ja profiloitui opintojen ollessa loppusuoralla vahvasti ruokaan. Alan lehtiin kirjoittamisen lisäksi tärkeää työkokemusta antoi pesti Huomenta Suomen aamukokkina.

  • Miten keventäjä selviää joulupyhistä?

    Joulu lähestyy ja meillä keventäjillä on edessä suuret houkutukset ja itsehillintää vaativat hetket. Miten selviämme joulunajasta? Mitä valitsemme joulupöydästä tekemättä suurta numeroa keventämisestä? Pitäisikö jotain ruokaa välttää ja toisaalta, mitä kannattaisi kerätä lautaselle? Ruoka-asiantuntija Krista...
  • Jopa oliiviöljyä terveellisempi vaihtoehto – suosi tätä ruokavaliossasi

    Uusia, mielenkiintoisia kasviöljyjä tulee jatkuvasti markkinoille. Osa on ravitsemuksellisesti erinomaisia, muutkin vähintään makunsa puolesta tutustumisen arvoisia. Vanha tuttu rypsiöljy puoltaa kuitenkin paikkansa keventäjän jokapaikan öljynä. Viime aikoina on puhuttu paljon terveellisistä erikoisöljyistä, kuten pellavansiemenöljystä, camelinaöljystä...
  • Perunako pahasta?

    Suomalaisen ruuan kulmakivi, peruna joutuu aina aika ajoin huonoon valoon painon hallinnassa. Sadassa grammassa perunaa on vain 87 kcal, joten mikä perinnejuureksesta oikein tekee pahiksen? Vai onko perunaparan maine turhaan musta? Aina silloin tällöin joku...

Lue lisää:

Kirjoita haku ja paina Enteriä

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Pin It on Pinterest