Keveyttä Aasian keittiöistä

Eksoottisten raaka-aineiden valikoima kaupoissa on parantunut, mikä on tehnyt thaimaalaisesta, kiinalaisesta, intialaisesta ja japanilaisesta kokkailusta entistä helpompaa ja houkuttavampaa. Eikä se suinkaan tarkoita pelkkää riisiä! Keventäjälle Aasian keittiöistä löytyy paljon helmiä.

Thaimaan makuja

Thaimaassa aterian perustana on riisi ja thai-kielellä ”syödä”-verbi on ’kin khao’, jossa “khao” tarkoittaa riisiä.  Riisi tarjotaan kuitenkin usein erikseen, pienenä lisäkkeenä, eikä sitä ole tarjolla aina laisinkaan. On harhakäsitys, että koko ateriointi pohjaisi jatkuvaan riisin syömiseen. Kasvisten käyttö on sen sijaan runsasta ja monipuolista. Thai-ateria valmistetaan perinteiseen tapaan yleensä paistamalla tai höyryttämällä. Uuni ei kuulu thaimaalaisen keittiön varustukseen. Höyrytys on tunnetusti terveellinen ruuanvalmistustapa. Myös vokkaaminen on keventäjäystävällistä, sillä vihannekset ja esimerkiksi vähärasvainen broileri voidaan paistaa vokkipannulla vähäisessä öljyssä. Öljyä ei kuitenkaan tarvitse eikä saakaan kokonaan karttaa. Pähkinät, öljyt ja öljypohjaiset kastikkeet ovat hyviä pehmeän rasvan lähteitä thai-keittiössä. Makua tuovat rasvattomat mausteet, kuten soija ja viinietikka sekä erilaiset chilit, currytahnat, sitruunaruoho, inkivääri, galangal, limetti ja korianteri. Tyydyttynyttä,  kovaa rasvaa 17 % sisältävä kookosmaito kuuluu thai-keittiöön, mutta usein se toimii maustajana, eikä sen määrä ole kastikkeessa välttämättä suuri.

Lisäksi Thaimaan maaperä tarjoaa tuoreita hedelmiä: mangoa, papaijaa, banaaneja ja kookosta. Eksoottiset hedelmät usein kruunaavat thai-aterian raskaiden jälkiruokien sijaan. Tuoreet hedelmät täyttävät, mutta sisältävät vain vähän energiaa. Hedelmistä saadaan myös vettä, mikä on keventäjälle tärkeää. Kookoksen kukista saadaan puolestaan palmusokeria. Palmusokerilla on matala glykeeminen indeksi. Tämä kertoo muita sokereita tasaisemmasta ja vähäisemmästä vaikutuksesta verensokeriin. Luonnonmukaisen palmusokerin GI on keskimäärin 35. Hunajalla luku on noin 55 ja ruokosokereilla noin 68. Joskaan mikään laihdutustuote ei palmusokerikaan toki ole.

Ruualla on Thaimaassa suuri sosiaalinen merkitys. Yksin syödään ani harvoin. Päivisin syödään usein, mutta pieniä annoksia kerrallaan. Thai-illallinen voi puolestaan kestää tunteja. Pienet annokset pitkin päivää pitävät verensokerin tasaisena. Kun ruoka puolestaan nautitaan pitkän kaavan mukaan, ei synny ähkyä, eikä väsymystä.

Tuttu kiinalainen

Kiinalainen ruoka on oikein valmistettuna todellinen terveyspommi. Lihan osuus ei ole liian suuri, sen sijaan kasviksia ja kalaa käytetään paljon. Punariisin tiedetään olevan sydänystävällistä ruokaa. Kiinassa, kuten ei yleisestikään Aasiassa käytetä ruuan valmistuksessa maitoperäisiä rasvoja, kuten kermaa.

Mausteita Intiasta

Myös intialainen ruoka sisältää paljon kasviksia. Kuitua sisältäviä ja siten kylläisenä pitkään pitäviä palkokasveja, kuten kikherneitä ja linssejä käytetään paljon. Mausteisen ruuan etuna on se, että sitä harvemmin voi hotkia valtavia määriä kerrallaan. Jogurttipohjaiset lassi –juomat ovat usein hedelmäisiä, verrattain kevyitä ja sopivat Suomessa mainiosti myös väli- ja iltapaloiksi. Intiassa uskotaan, ettei ihminen ole tasapainossa ilman hyvää ravintoa. Tasapainon periaatteet ovat itse asiassa varsin lähellä länsimaista terveellisyyskäsitystä, pois lukien runsaan kirkastetun voin, eli gheen käytön.

Raakaa kalaa

Japanilainen sushi, joka valmistetaan usein tuoreesta kalasta, äyriäistä ja riisistä on vähärasvainen ja energiainen valinta. Yhdessä (majoneesittomassa!) makisushissa on keskimäärin 30 kcal ja nigiri-sushissa noin 70 kcal. Estetiikalla on suuri rooli japanilaisessa keittiössä. Annokset ovat taidokkaasti valmistettuja ja kooltaan pieniä. Puikoilla syöminen ilman kiirettä on tehokas apu keventämiseen. Japanilainen ruoka on toki paljon muutakin kuin sushia. Kevyt merilevästä valmistettu misokeitto, hillotut kasvikset ja nuudelit kuuluvat myös japanilaiseen keittiöön. Perinteinen japanilainen ruoka on vähärasvaista ja lempeästi valmistettua.

Kokeile reseptejä

Krista Kupariharju

Krista Kupariharju, ruokatoimittaja

Krista valmistui vuonna 2008 kotitalousopettajaksi Helsingin Yliopistosta. Hän aloitti freelance-toimittajan työt jo ennen valmistumistaan ja profiloitui opintojen ollessa loppusuoralla vahvasti ruokaan. Alan lehtiin kirjoittamisen lisäksi tärkeää työkokemusta antoi pesti Huomenta Suomen aamukokkina.

  • Kulhollinen keveyttä

    Keittoja suositellaan usein kilojen karistajille, eikä syyttä. Keitot ovat monessakin mielessä erinomaista ruokaa. Keitto pitää lämpimänä, mutta ennen kaikkea myös kylläisenä. Keitoista puhuttaessa liian monen keventäjän muistikuvissa kummittelevat takavuosien dieettiohjeiden mukaiset selleri-kaalikeitot, joita lusikoitiin vastahakoisesti...
  • Keventäjä kermojen viidakossa

    Suomalaisten ruokakauppojen hyllyillä komeilee valtava valikoima erilaisia kermoja ja kasvirasvavalmisteita. Paljouden keskellä keventäjän voi olla vaikea valita parasta. Perinteiset kermat Kerma valmistetaan erottamalla rasva maidosta. Kermaksi voidaan kutsua tuotetta, joka sisältää maitorasvaa vähintään 10 %...
  • Loppukesän parhaat kevythampurilaiset

    Hampurilaiset ovat ihanaa kesäruokaa, keventäjällekin. Viitseliäs valmistaa herkkupurilaisen itse ja muistaa kolmea tärkeää sääntöä: pienempikin hampurilainen täyttää, majoneesi kannattaa vaihtaa kevyempään, ja lisukkeet on syytä päivittää järkeviksi. Hampurilaisissa on paljon energiaa, rasvaa ja suolaa, eikä...

Lue lisää:

Kirjoita haku ja paina Enteriä

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Pin It on Pinterest