Keventäjien ruokapäiväkirja mittaa rasvan ja kuitujen lisäksi myös suolan saantia, ja monella mittari väräjää punaisena. Näin käy helposti silloinkin, kun syö omasta mielestä vähäsuolaisesti. Suolan fysiologinen tarve (1,3 g päivässä) täyttyy jo monien raaka-aineiden, kuten lihan ja maidon luontaisesta natriumista. Kun päälle vielä kasataan ruoka-aineisiin lisätty suola, on vaikea pysytellä edes suositusten tuntumassa. Aikuisten tulisi syödä korkeintaan 5 g suolaa päivässä, mutta moni syö kaksinkertaisesti. Erikoissuolotkaan eivät ratkaise natriumin liikasaannin ongelmaa, sillä niistäkin suurin osa on natriumia. Poikkeuksena ovat erilaiset mineraalisuolat, joissa natriumin määrää on merkittävästi vähennetty ja korvattu esimerkiksi kaliumkloridilla.
Suolan haitat tunnetaan, mutta painonhallinnassa suolan roolia joskus vähätellään – ainakin verrattuna sokeriin. Runsas suolan saanti on kuitenkin useissa tutkimuksissa liitetty korkeampaan painoindeksiin, kehon rasvaprosenttiin sekä vyötärölihavuuteen. Suolan ja ylipainon yhteydelle ei ole vain yhtä selitystä, vaan teorioita on useampia.
Sokeria suolan aiheuttamaan janoon
Tutkimuksissa on osoitettu, että suolan aiheuttamaa janoa sammutetaan usemmin energiapitoisilla juomilla, kuten limuilla ja oluella.
Turvonnut painaa enemmän
Vaikka suolaista ruokaa ei huuhtoisikaan alas vettä kummemmalla, suola turvottaa silti. Kun vaaka näyttää turvonneita lukuja, into painonhallintaan voi helposti lopahtaa ja paino hiipiä takaisin sitä kautta.
Suola on pikaruokien perusmauste
Monet runsassuolaiset ruuat ovat muutenkin epäterveellisiä, kuten grilliruoka. Useat kaloripommit sisältävät sekä paljon suolaa että sokeria, koska yhdistelmä on herkullinen. Esimerkkinä tästä ovat monet muromyslit, joita ei todellakaan mielletä suolapommeiksi!
Sairaana ei painonhallinta houkuta
Suola liitetään kyllä verenpaineeseen, mutta natriumin muita haittavaikutuksia ei välttämättä muisteta. Liika suola voi pahimmassa tapauksessa pahentaa astmaa, viedä muistin, haurastuttaa luut ja aiheuttaa jopa syöpiä. Vähemmänkin vakavat sairaudet heikentävät oloa, ja puolikuntoisena on lähes mahdotonta motivoitua laihduttamiseen.
Vähemmän suolaa ≠ vähemmän makua
Testaa Keventäjien vähäsuolaisia kasvistahnoja, jotka maistuvat piknikleipien päällä:
- Munakoiso, korianteri ja punajuuriminttutahna 🔒 Keventäjien jäsenille
Krista Kupariharju, ruokatoimittaja
Krista valmistui vuonna 2008 kotitalousopettajaksi Helsingin Yliopistosta. Hän aloitti freelance-toimittajan työt jo ennen valmistumistaan ja profiloitui opintojen ollessa loppusuoralla vahvasti ruokaan. Alan lehtiin kirjoittamisen lisäksi tärkeää työkokemusta antoi pesti Huomenta Suomen aamukokkina.
Kevään juhlien makeat herkut
Kevät on iloisten juhlien aikaa. Niissä keventäjänkin on lupa nauttia, elämäntaparemontti ei romutu juhlissa herkutteluun. Ihannetilanteessa emäntä on kuitenkin varannut noutopöytään myös kevyempiä vaihtoehtoja. Perinteisiä kaloripommeja ovat voi- ja lehtitaikinaleivonnaiset, paksut keksi-rasvaseospohjaiset juustokakut sekä erilaiset...
Kulhollinen keveyttä
Keittoja suositellaan usein kilojen karistajille, eikä syyttä. Keitot ovat monessakin mielessä erinomaista ruokaa. Keitto pitää lämpimänä, mutta ennen kaikkea myös kylläisenä. Keitoista puhuttaessa liian monen keventäjän muistikuvissa kummittelevat takavuosien dieettiohjeiden mukaiset selleri-kaalikeitot, joita lusikoitiin vastahakoisesti...
Keventäjä kermojen viidakossa
Suomalaisten ruokakauppojen hyllyillä komeilee valtava valikoima erilaisia kermoja ja kasvirasvavalmisteita. Paljouden keskellä keventäjän voi olla vaikea valita parasta. Perinteiset kermat Kerma valmistetaan erottamalla rasva maidosta. Kermaksi voidaan kutsua tuotetta, joka sisältää maitorasvaa vähintään 10 %...
