Kahvikansa on hyvää tutkimusaineistoa
Suomalaiset juovat henkeä kohti eniten kahvia maailmassa. Vuodessa suomalainen lipittää lähes 10 kiloa paahdettua kahvia, kun EU:n keskiarvo on 5 kilon hujakoilla.
Kansanterveyslaitoksen mukaan kolmannes suomalaisista juo 3–4 kupillista kahvia päivittäin. Suuri kansansuosio luo mielekkäät puitteet kahvitutkimukselle, sillä verrattain vähäisetkin terveysvaikutukset voivat tällöin olla kansanterveydellisesti merkittäviä.
Tutkimukset kertovat terveyshyödyistä
Kahvin terveellisyydestä on aiempina vuosikymmeninä kuulunut ristiriitaista tietoa. Viime aikoina tietoisuus etenkin kahvin sisältämistä antioksidanttiyhdisteistä on kasvanut. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että kahvi on tietyillä alueilla, kuten Yhdysvalloissa ja Espanjassa, suurin ruokavalion antioksidanttien saantilähde. Tämä ei yksin vielä kerro juuri mitään, mutta se kuitenkin osoittaa altistuksen olevan laaja.
Tällä vuosikymmenellä on lisäksi havaittu, että kahvinjuonti saattaa vähentää riskiä sairastua aikuistyypin diabetekseen. Kohtuullinen kahvinjuonti myös mahdollisesti ehkäisee tiettyjen syöpien syntyä ja Alzheimerin tautia sekä lievittää Parkinsonin taudin oireita. Kohtuumäärällä sumppia ei näytä tutkimustiedon valossa olevan vaikutusta sydänsairauksiin.
Kahvin terveysvaikutusten taustalla olevat biologiset mekanismit ovat kuitenkin osittain vielä selvittämättä. Esimerkiksi verenpaine- tai sydäntautipotilaille erityisen runsas kahvinjuonti voi olla rasite. Kahvilla on siis sekä positiivisia että osittain negatiivisia terveysvaikutuksia, riippuen taustasta ja käyttömääristä.
Kahvi osana terveellistä ruokavaliota
Nautinnollisista kahvihetkistä ei useimmiten ole syytä potea huonoa omaatuntoa. Runsas kahvinkulutus voi kuitenkin aiheuttaa omanlaisiaan ongelmia. Monet siirtävät kahvin voimalla aterioita ja yrittävät pitää nälkää loitolla. Tämä on hyvän kahvin väärinkäyttöä – ennemmin sillä tulisi kruunata ateria tai terveellinen välipala.
Kahvinautintoon voi myös liittyä napostelua tai yltäkylläisiä energiapitoisia kahvileipiä. Minkä tahansa elintarvikkeen poikkeuksellisen runsaan kulutuksen yhteydessä on syytä tarkastella, liittyykö ruokaan negatiivista latausta tai kompensoidaanko sillä jotakin muuta ravinnon osa-aluetta. Kahvi ei tee tässä poikkeusta.
Kahvi ja laihdutus
Painonhallintaan kahvinjuonnilla ei näytä olevan merkittäviä vaikutuksia. Ahkera kahvittelu ei juurikaan vaikuta kehon koostumukseen tai painoon pitkällä aikavälillä. Laihtumistarkoituksessa ei siis kannata kitata kahvia, saati mitään muutakaan juomaa.
Kahvista ei ehkä ole täsmäaseeksi yleisterveyden kannalta, mutta sitä ei useimmiten myöskään ole syytä välttää. Poikkeuksen tietysti muodostavat erityiset geneettiset, ympäristölliset tai akuutit terveydelliset syyt. Kohtuullisesta kahvinjuonnista näyttäisi kuitenkin olevan useimmille jopa enemmän hyötyä kuin haittaa.
Kahvi ja erilaiset sairaudet
Kahvi ja aikuistyypin diabetes
Sekä kotimaisten että ulkomaisten tutkimusten mukaan kahvin eri ainesosilla näyttäisi olevan myönteinen vaikutus diabeteksen ehkäisyyn ja aterianjälkeiseen verensokeritasoon. Vaikutuksia selittänee etenkin kahvin klorogeenihappo, joka on vahva antioksidantti ja vaikuttaa muun muassa mahalaukun ja suolen hormonieritykseen. Myös kahvin sisältämistä kivennäisaineista etenkin magnesiumilla saattaa olla positiivisia vaikutuksia diabeteksen ehkäisyssä, se nimittäin parantaa glukoosinsietoa. Todennäköisesti kyse on kuitenkin useampien yhdisteiden synergiavaikutuksesta.
Myönteisiä tutkimustuloksia on saatu yleensä noin 3–8 kupillisen (1,25 dl kuppi) päivittäisellä käyttömäärällä. Tällaiset määrät ovat pienentäneet diabetesriskiä noin 30–80 prosenttia – usein vaikutus on vahvin, kun käyttömäärät ovat melko suuret. Hieman yllättäen kahvinjuonnista saavat suojaa varsinkin naiset. Kahvin suotuisia suojavaikutuksia ei ole tutkimuksissa voitu selittää vain muilla terveyttä edistävillä elämäntavoilla, vaan ne ovat olleet itsenäisiä.
Kahvi ja sydänterveys
Kohtuullinen kahvinjuonti näyttäisi olevan usein myös sydänterveyden kannalta turvallista. Vaikka tutkimustulokset ovat osittain ristiriitaisia, tiedetään että kohtuumäärä kahvia päivittäin ei lisää esimerkiksi sepelvaltimotaudin riskiä tai rytmihäiriöiden esiintymistä. Kohtuullisella määrällä tarkoitetaan yleensä alle 6–8 kuppia päivässä.
Sydän- ja verisuonisairausriskiä tarkastellessa käyrä kulkee usein U:n tai J:n muotoisesti. Suurin sairausriski on siis ollut kahvia juomattomilla ja sitä runsaimmin juovilla. Riski myös yleensä kasvaa, kun kahvia kuluu hyvin suuria määriä.
Sekä kahvista kieltäytyvien että sitä runsaasti nauttivien ryhmät ovat kuitenkin rakenteeltaan hyvin vaihtelevia: niihin kuuluu sekä terveystietoisia ja terveitä että erilaisista oireista ja sairauksista kärsiviä henkilöitä. Niinpä riskiryhmiin kuuluvien ihmisten voi olla syytä kohtuullistaa kahvinjuontiaan.
Ristiriitaisia tuloksia selittänee osaltaan kahvijuomien moninaisuus. Kahvijuoman tyyppi sekä kofeiinin ja muiden yhdisteiden saanti vaihtelee suuresti riippuen kulttuurista ja nauttimistavasta.
Kahvi ja verenpaine
Kahvi nostaa hetkellisesti hieman verenpainetta. Vaikutus näkyy vahvimmin sellaisilla henkilöillä, jotka eivät juo säännöllisesti kahvia. Pitkällä aikavälillä kahvinjuonti tai sen juonnin lopettaminen ei kuitenkaan johdonmukaisesti vaikuta verenpaineeseen.
Verenpainepotilaat saattavat reagoida kofeiiniin muita voimakkaammin. Koska kahvi vaikuttaa verenpaineeseen yksilöllisesti, kannattaa korkeasta verenpaineesta kärsivien tarkkailla kahvinjuonnin vaikutusta omalla kohdalla.
Kohoavatko kolesteroliarvot?
Kahvin on myös epäilty kohottavan kolesterolia. Tämä onkin ollut havaittavissa lähinnä suodattamattoman kahvin, kuten pannukahvin, kohdalla. Suodatinkahvilla tätä vaikutusta ei ole.
Syypäänä tähän vaikuttaa olevan suodattamattoman kahvin sisältämät diterpeeni-nimiset rasvahapot. Tässäkin tosin pätee kohtuus: pannukahvin kohtuullisella juomisella ei ole havaittu olevan haitallisia pitkäaikaisvaikutuksia. Hyperlipidemiasta kärsiville runsas pannukahvin nauttiminen sen sijaan voi olla haitallista.
Kahvitutkimus suurennuslasin alla
Tällä hetkellä tutkijat puurtavat muun muassa sen parissa, suojaako kahvinjuonti maksakirroosilta ja maksasyövältä. Tutkimustulokset ovat myös antaneet viitteitä siitä, että sumppi suojaisi Alzheimerin taudilta. Kahvi on ollut suurennuslasin alla myös Parkinsonin taudin kohdalla: sen on havaittu mahdollisesti lievittävän Parkinsonin taudin oireita.
Kuten useimpien muidenkin kahvin sairauksia ehkäisevien vaikutusten osalta, etenkin näiden suojavaikutusten mekanismit ja syy-seuraussuhteet ovat osittain selvittämättä. Nämä tutkimuskohteet pitävät kuitenkin huolen siitä, että kahvitutkimus pysyy pinnalla sekä elintarvikekemiallisessa että ravitsemustieteellisessä tutkimuskentässä.
