Tämä pihapensas tuottaa todellisia antioksidanttipommeja – silti moni jättää marjat syömättä

Tummanpuhuva aronia jää helposti mustikan ja muiden tuttujen marjojen varjoon. Ravintosisältönsä puolesta sitä ei kuitenkaan kannata unohtaa!

Aroniaa kasvaa monessa suomalaisessa pihassa ja puutarhassa, mutta yleisyydestään huolimatta marjat saattavat silti jäädä pensaisiin.

Yksi syy lienee maku. Aronia on nimittäin maultaan melko hapan ja suuta kuivattava, eikä se välttämättä houkuttele napsimaan marjoja suoraan pensaasta.

Tummien marjojen sisälle kätkeytyy kuitenkin runsaasti kiinnostavia kasviyhdisteitä.

Aronian valtti ovat polyfenolit

Aronia tunnetaan erityisesti korkeasta polyfenolipitoisuudestaan.

Sen sisältämät polyfenolit, kuten antosyaanit, proantosyanidiinit ja fenolihapot, toimivat elimistössä antioksidantteina ja vaikuttavat muun muassa solujen hapetusstressiin ja tulehdusreaktioihin.

Niiden vaikutuksia on tutkittu myös verisuonten toiminnan, verenpaineen ja kolesteroliarvojen kannalta.

Antosyaanit ovat samoja kasvipigmenttejä, jotka antavat esimerkiksi mustikalle ja mustaherukalle niiden tumman värin. Myös aronian lähes musta väri kertoo sen runsaasta antosyaanipitoisuudesta.

Polyfenolien lisäksi aronia sisältää muun muassa C-, E- ja K-vitamiinia, beetakaroteenia sekä pieniä määriä useita kivennäisaineita.

Sydän saattaa hyötyä

Aronian vaikutuksia on tutkittu erityisesti sydän- ja verisuoniterveyden näkökulmasta, ja tutkimuksissa huomio on kiinnittynyt esimerkiksi veren rasva-arvoihin ja verisuonten toimintaan.

LUE MYÖS: Tämä unohdettu marja kasvaa Suomen luonnossa – 5 syytä poimia talteen

Satunnaistettuja tutkimuksia koonneessa meta-analyysissä aronian käyttö yhdistyi HDL-kolesterolin nousuun sekä kokonais- ja LDL-kolesterolin laskuun tietyissä analyyseissä.

Tutkimuksia oli kuitenkin vain seitsemän, eikä kaikissa tutkituissa sydänterveyden mittareissa havaittu hyötyä.

Myös pienessä satunnaistetussa tutkimuksessa aronian polyfenolien nauttiminen paransi verisuonten sisäpinnan toimintaa terveillä miehillä.

Tulokset ovat kiinnostavia, mutta aroniaa ei niiden perusteella kannata ajatella lääkkeenä tai yksittäisenä ratkaisuna sydänterveyteen.

Myös verensokerivaikutuksia tutkitaan

Aronian polyfenolit ovat herättäneet kiinnostusta myös glukoosiaineenvaihdunnan näkökulmasta.

Yleisemmin antosyaaneja koskevissa tutkimuksissa niiden saanti on yhdistetty suotuisiin vaikutuksiin glukoosiaineenvaihdunnassa. Aronian kohdalla tutkimustulokset ovat lupaavia, mutta ihmisillä tehtyjä laadukkaita tutkimuksia tarvitaan vielä lisää.

LUE MYÖS: Tässä marjassa on hurja määrä C-vitamiinia – jopa 10–20 appelsiinin verran

Kesytä karvas maku näin

Aronian voimakas ja hieman suuta kuivattava maku voi tuntua sellaisenaan liian tuhdilta, ja juuri tästä syystä sitä kannattaa yhdistää makeampiin marjoihin ja hedelmiin.

Kokeile aroniaa esimerkiksi:

• smoothiessa banaanin ja muiden marjojen kanssa
• puuron tai jogurtin joukossa
• marjakeitossa
• mehussa muiden marjojen tai omenan kanssa
• hillossa tai soseessa

Myös pakastaminen voi tehdä marjojen mausta miellyttävämmän.

Aroniaa ei siis tarvitse syödä suuria määriä kerralla, sillä jo pieni määrä muiden marjojen joukossa tuo vaihtelua ja auttaa hyödyntämään pihassa mahdollisesti kasvavan marjasadon.

Resepti: Aroniamehu

Jos aroniaa on kertynyt reilusti, marjoista voi valmistaa myös mehua. Aronian voimakasta ja hieman suuta kuivattavaa makua voi pehmentää omenalla.

Ainekset:

• 1 kg aronianmarjoja
• 500 g omenoita
• noin 1 l vettä
• halutessasi hieman sokeria tai hunajaa

Valmistus:
Huuhtele marjat ja pilko omenat. Laita aroniat, omenat ja vesi kattilaan ja keitä miedolla lämmöllä noin 20–30 minuuttia, kunnes marjat ovat pehmenneet.

Siivilöi mehu ja makeuta halutessasi oman maun mukaan. Jäähdytä ja säilytä jääkaapissa.

LUE MYÖS: Mitä porkkanamehu tekee keholle? 5 yllättävää hyötyä