Kansanterveyslaitoksen erikoistutkija Marja-Leena Ovaskainen on kyseenalaistanut väitteen lyhyistä ateriaväleistä. Hänen mielestään suomalaisten jatkuva välipalojen syönti selittää sitä, miksi kansa lihoo lihomistaan.
Suomalaiset saavat jopa kolmanneksen kokonaisenergiastaan välipaloista. Missään muussa maassa välipaloista saadun energian osuus ei ole yhtä suuri. Esimerkiksi ranskalaiset syövät yleensä aamiaisen lisäksi vain lounaan ja päivällisen, eikä siinä välissä popsita mitään. Ja ranskalaisethan ovat tunnetusti hoikkaa porukkaa.
Ovaskaisen mielestä suomalaisten olisi syytä ottaa oppia ranskalaisten syömisrytmistä. Hän suosittaa rytmiä, jossa lounas syödään puoliltapäivin ja päivällinen vasta kuuden aikaan illalla. Iltapäivän välipalat Ovaskainen karsisi energiapitoisesta ruokavaliostamme ensimmäisenä.
– Kyse on pitkälti tottumuksesta. Näläntunne tulee yhä nopeammin ja nopeammin, kun syöminen on tiuhaa, hän sanoo.
Vääränlaisia välipaloja
Ovaskaisen mukaan suomalaiset ovat turhankin hyvin sisäistäneet sen käsityksen, että verensokeri tulee pitää jatkuvasti koholla. Ongelmaksi asia muuttuu, kun matalaa verensokeria torjutaan nimenomaan sokeripitoisilla ja epäterveellisillä välipaloilla.
– Hämmästyttävän moni syö välipalaksi esimerkiksi viinerin. Hedelmiä ja juureksia voi toki syödä surutta, mutta valitettavasti tällaiset välipalat ovat putoamassa pois kulttuuristamme, Ovaskainen kertoo.
Jatkuva syöminen johtuu Ovaskaisen mukaan myös siitä, että ruokaa on koko ajan esillä.
– Syömisen pitäisi olla paljon järjestäytyneempää: kun syödään, ruoka otetaan esiin ja sen jälkeen se laitetaan pois. Keksejä on ihan turha pitää koko ajan pöydällä tarjolla, hän neuvoo.
Kunnon ateriat pitävät nälän loitolla
Ravitsemusasiantuntija Patrik Borg näkee asian hieman eri näkökulmasta. Hänen mielestään ongelmana eivät niinkään ole ateriavälit, vaan suhtautumisemme ateriointiin. Ihmiset kun eivät syö kunnon aterioita, vaan jopa arastelevat niitä.
– Jos söisimme kunnon lounaan ja päivällisen, niin emme kokisi tarvetta syödä välipalaa. Jos lounaaksi syö vain ”jotain pientä”, on selvää, että nälkä iskee aterioiden välillä ja välipaloja tarvitaan, Borg sanoo.
Jos ruokavalion laadussakin on parantamisen varaa, eivät kylläisyyteen ja nälkään vaikuttavat mekanismit toimi oikein. Sen seurauksena tekee mieli välipaloja, ehkä turhaankin.
Patrik Borg korostaa, että hyvätkään välipalat eivät ole kunnon aterian veroisia. Välipaloina ei useinkaan syödä riittävästi vihanneksia eikä niistä saa sopivassa suhteessa ravintoaineita. Välipalojen napostelu myös sotkee kehon omaa järjestelmää.
– Välipalat pitävät nälkäkeskusta suuremmassa epätietoisuudessa kuin oikeat ateriat. Välipalojen jälkeen ei aina tiedä, lähtikö nälkä vai ei. Kunnon aterian jälkeen tietää olevansa kylläinen, ja se ehkäisee paremmin mielitekosyömistä, Patrik Borg toteaa.
Valitse välipala oikein: ei hampurilaisia tai makeisia
Välipalaksi pitäisi aina syödä hedelmiä tai vihanneksia sekä lisäksi jotain jykevämpää. Suomalaiset kuitenkin tankkaavat lähinnä kiireessä ostetuilla hampurilaisilla, suklaapatukoilla ja kekseillä, joista saa saman verran energiaa kuin kunnollisesta ateriasta.
Syömme myös paljon näennäisesti terveellisiä välipaloja, kuten myslipatukoita ja kuitukeksejä. Olisi kuitenkin hyvä muistaa, että ne ovat vain hitusen terveellisempiä kuin kuiduttomat versiot.
– Itse asiassa ne ovat tavallisia keksejä huonompia, jos mielikuva niiden terveellisyydestä johtaa siihen, että niitä syödään enemmän, muistuttaa Patrik Borg.
Verensokerin tasapainoa voi hallita muutenkin kuin välipalojen avulla. Paras lääke tähän on liikunta. Liikkuminen ja siitä seuraava kunnon koheneminen tasoittavat tehokkaasti verensokerin heilahteluja. Tämän seurauksena ateriavälit voivat hyvinkin pidentyä luonnostaan ja turhat välipalat karsiutua ruokavaliosta.
