1. Hyvää ja pahaa kolesterolia
Kolesteroli on elimistölle välttämätöntä muun muassa solujen rakentamisessa. Kolesterolin tekee kuitenkin ongelmalliseksi se, että sitä on kahta perustyyppiä: toinen niistä on hyvä ja toinen paha. Suomalaisten kokonaiskolesteroli on keskimäärin 5,3 millimoolia litrassa, josta noin 70 % on niin sanottua pahaa kolesterolia ja 20–25 % hyvää kolesterolia.
”Pahaksi kolesteroliksi kutsuttu LDL eli matalatiheyksinen lipoproteiini sisältää paljon kolesterolia ja kuljettaa sitä solujen seinämiin. Hyväksi kolesteroliksi kutsuttu HDL eli korkeatiheyksinen lipoproteiini puolestaan vie kolesterolia maksaan, jossa siitä muodostuu muita yhdisteitä”, kertoo asiantuntijalääkäri Eeva Kari.
2. Mitä korkea kolesteroli tarkoittaa?
Korkealla kolesterolilla tarkoitetaan sitä, että hyvän ja pahan kolesterolin yhteenlaskettu määrä on yli 5 millimoolia yhdessä verilitrassa. Käytännössä pahan kolesterolin osuus on tällöin kasvanut, mikä tarkoittaa elimistön kannalta sitä, että suonten seinämiin kertyy liikaa kolesterolia. Seinämään kehittyy silloin helposti tulehdus, kovettuma ja valtimonahtauma, ja pahimmillaan suoni voi mennä kokonaan tukkoon. Se taas johtaa sydäninfarktiin.
”Korkea kolesteroli ei valitettavasti tunnu yhtään miltään, vaan se löytyy usein terveystarkastuksen yhteydessä tai rintakipuja tutkittaessa. Saattaa olla, että ensimmäinen sydäninfarkti on myös ensimmäinen oire. Jos omat kolesteroliarvot yhtään epäilyttävät, kannattaa käydä mittauttamassa ne terveyskeskuksessa”, toteaa Kari.
3. Mistä korkea kolesteroli johtuu?
Korkeiden kolesteroliarvojen taustalla on yksi syy ylitse muiden: perimä. Sen lisäksi oma roolinsa on myös iällä ja sukupuolella. Naisilla korkea kolesteroli ja sepelvaltimotaudin vaara liittyvät vaihdevuosiin, ja myös miehillä kolesteroliarvot nousevat iän myötä.
”Myös elintavoilla on suuri merkitys, sillä esimerkiksi ylipaino, epäterveellinen ruokavalio, tupakointi ja liiallinen alkoholin käyttö ovat sepelvaltimotaudin riskitekijöitä”, Kari varoittaa.
4. Putkiremontti verisuonille
Perimään, ikään tai sukupuoleen ei voi kukaan meistä vaikuttaa, mutta elämäntaparemontti on hyvä keino kääntää kolesteroliarvot laskuun. Avaintekijöitä ovat painonhallinta, liikunta ja terveellisesti eläminen. Ruokavalioon kannattaa ujuttaa mahdollisimman paljon täysjyvätuotteita, kasviksia, rasvaista kalaa tai kalaöljyvalmisteita purkista. Kovia rasvoja eli pääasiassa lihasta saatavia eläinrasvoja puolestaan pitäisi vähentää.
”Elimistön pitäisi saada riittävästi myös välttämättömiä rasvahappoja eli omega-3-rasvahappoja. Näistä ALA:a eli alfalinoleenihappoa saadaan pellavansiemenöljystä, jossa sitä on yli 50 prosenttia. ALA lisää hyvän kolesterolin määrää elimistössä. Rasvaisesta kalasta saatava EPA eli eikosapentaeenihappo ja DHA eli dokosaheksaeenihappo puolestaan suojaavat sydän- ja verisuonitaudeilta. Omega-3-rasvahappojen määräsuositukset vaihtelevat, mutta päivittäin niitä tarvitaan noin 2–5 grammaa”, sanoo asiantuntijalääkäri Eeva Kari.
Lähteet
