Healthy Halo -termillä tarkoitetaan markkinoiden kykyä luoda terveysmielikuvia raaka-aineilla ja tuotteilla, jotka ovat kuluttajien mielikuvissa terveyttä, hyvinvointia ja painonhallintaa edistäviä. Ruokamainonta voi saada meidät lähes huomaamattamme syömään enemmän, ja mielikuvissamme vieläpä terveellisesti. Mielikuvamainonta osuu ja uppoaa erityisesti meihin painonhallitsijoihin. Trendin esimerkkinä ovat mm. ruishampurilaiset, lisukesalaatti rasvaisen hampurilaisen kylkiäisenä, vähärasvaiset snack-tuotteet tai vaikkapa täytetyt leivät kokojyväsämpylään valmistettuna.
Terveysmielikuvia luodaan tuomalla elintarvikkeiden ravintosisältötiedot laihduttajien luettaviksi avoimesti ja positiivisessa valossa. Tyypillistä on, että ravintosisältätiedoissa korostetaan jotakin tiettyä ominaisuutta yksipuolisesti. Korostetaan esimerkiksi tuotteen vähäsokerisuutta- ja rasvaisuutta tai hiilihydraattisisältöä. Samalla hälvenee tuotteen suuri energiatiheys, runsassokerisuus tai ylipäätään heikko kokonaislaatu.
Tutkimukset paljastavat healthy halon
Tutkimukset viittaavat siihen, että kaloritietojen läpinäkyvyys on vaikuttanut vähän tai ei lainkaan ruokakäyttäytymiseen. Ravintosisältöjen aiempaa avoimempi esittäminen on jopa lisännyt syötyjen kalorien määrää. Meille maalatut ruokamielikuvat näyttäisivät tutkimusten perusteella vaikuttavan voimakkaasti ajatuksiimme aterioiden ravitsemuksellisesta sisällöstä.
Erään kuluttajatutkimusseminaarissa esitetyn tutkimuksen mukaan terveysmielikuvin tuotteitaan myyneissä ravintolaketjuissa syöneet ruokailijat arvioivat syöneensä vain reilu puolet niistä kaloreista, jotka he todellisuudessa söivät. Terveysmielikuvin markkinoidut ateriavaihtoehdot saivat ruokailijat siis aliarvioimaan ateriansa ravitsemuksellista sisältöä rankasti. Ravitsemuksellisesti parempia valintoja tarjonneissa pikaruokaloissa kuluttajat palkitsivat itseään tavallista runsaammin määrin mm. ranskanperunoita, perunalastuja ja keksejä. Kynnys palkita itseään energiatiheillä lisukkeilla on em. tutkimuksissa pienentynyt, kun pääateriakomponentiksi on valittu kevyeltä vaikuttava menuvaihtoehto. Käytännössä vaikkapa ranskanperunoita on syöty surutta, kun pääateriakomponentiksi on valittu kokojyväistä, kevyempää tai muita vastaavia terveyslupauksia sisältäviä aineosia.
Yliopistotutkijat esittelivät myös toisen kokeellisen asetelman, jossa koehenkilöille tarjottiin sama sandwich-ateria, joko kertoen että se oli peräisin tavanomaisesta hampurilaisketjusta tai terveysruokaa tarjoavasta ravintolaketjusta. Kun koehenkilöitä pyydettiin arvioimaan syödyn aterian energiasisältöä, arvioitiin terveysruokaketjun tuotokseksi esitelty ateria 21 % vähäkalorisemmaksi kuin täysin identtinen ateria hampurilaisketjun tiedoilla. Oletukset ruoan alkuperästä vaikuttivat siis siihen, minkälaiseksi ruoan terveellisyys arvioitiin.
Keveydellä ja terveydellä markkinointia
Myös tuotteisiin liitetyillä ravitsemuksellisilla väittämillä kuten kevyt-viittauksilla ja lupauksilla vähärasvaisuudesta, voidaan hämärtää ruoan valintaa. Esimerkiksi vähärasvaisiksi merkityt snacks-tuotteet miellettiin eräässä tutkimuksessa synonyymeiksi vähäkalorisuudelle, ja kevyt-leima on saanut ruokailijat ylensyömään näennäisesti kevyitä tuotteita.
Terveysmielikuvien luomisen ilmiötä leimaa voimakas ajatus ruokanautintoihin liitetystä kieltäymyksestä ja itsensä kurissa pitämisestä. Tässä ajattelussa kaikkea syömistä pyritään sovittamaan “terveellisen” kaavaan. Tuotteiden ravintosisällön ja raaka-ainetietouden avoin ja monipuolinen esittäminen on sinänsä positiivista. Osaamme vaatia parempaa, ja toisaalta tehdä myös viisaampia valintoja.On vain tutkittava elintarvikevalikoimia kriittisesti: tarvitsenko todella kaikkia näitä ravitsemusväittämiä ja pakkausmerkintöjä, vai pärjäisinkö perinteisillä, ruoanlaittoon suunnatuilla perusraaka-aineilla?
Rento painonhallintafilosofia opettaa päinvastaista suhtautumista ruokaan: nautinnot ovat tärkeä osa painonhallintaa, eikä jokaisen suupalan tarvitsekaan uhkua terveyttä. Riittää, että syö pääsääntöisesti laadukkaasti.
