Cambridgen yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon eri maissa kulutetaan terveellisiä ja epäterveellisiä ruoka-aineita. Terveellisiksi ruoka-aineiksi luettiin tutkimuksessa esimerkiksi hedelmät, vihannekset, pähkinät, siemenet ja kala. Epäterveellisten tuotteiden joukossa puolestaan olivat muun muassa prosessoitu liha, sokeroidut virvoitusjuomat sekä tyydyttyneet ja transrasvat.
Suomi komeilee epäterveellisten ruokien kulutuksessa sijalla 55 kun yhteensä vertailussa oli 187 maata. Listan kärkipäässä ovat muun muassa Itävalta, Latvia, Slovakia ja Tsekki. Epäterveellisiä ruokia nautitaan tutkimuksen mukaan reippaasti myös muun muassa Yhdysvalloissa, Venäjällä sekä Kanadassa.
Vaikka Suomessa syödään suhteellisen paljon epäterveelliseksi luokiteltuja ruokia, kulutetaan meillä paljon myös terveellisempiä ruoka-aineita. Tutkimuksessa sijoituksemme terveellisten ruokien kulutuksessa on 85. Euroopan maista Suomen edellä ovat esimerkiksi Norja, Viro ja Iso-Britannia.
Useissa matalan tulotason maissa etenkin Afrikassa epäterveellisten ruoka-aineiden kulutus on matalaa ja terveellisten ruoka-aineiden kulutus suhteellisen korkeaa. Sama koskee myös Välimeren maita, kuten Turkkia ja Kreikkaa.
Tutkimuksen mukaan iäkkäät ihmiset syövät yleisesti ottaen jonkin verran nuoria aikuisia terveellisemmin ja naisten ruokailutottumukset ovat miehiä parempia.
Runsaasti epäterveellistä ja terveellistä – kokonaisuus heikko
Tutkimuksessa selvisi, että hedelmien ja kasvisten käyttö on lisääntynyt maailmanlaajuisesti viimeisen 20 vuoden aikana, mutta epäterveellisten ruokien kulutus on kasvanut vielä vauhdikkaammin.
Vaikka epäterveellisten ruokien kulutus on hieman vähentynyt ja terveellisten ruokien kulutus lisääntynyt monissa korkean tulotason maissa, on epäterveellisten ruokien kulutus silti niin suurta, että kokonaisuutena tarkastellen ruokavalion laatu on monessa maassa melko heikko.
Tiedot eri maiden ruokailutottumuksista kerättiin useista kansainvälisistä tutkimuksista.
Lähteet: The Lancet
