Näin monta kertaa sinun pitäisi pystyä nousemaan varpaille – yllätkö oman ikäsi tavoitteeseen?

Kirjoittaja Laura Paavola
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu

Yksinkertainen varpaille nousu paljastaa, kuinka hyvin pohkeidesi voima ja kestävyys ovat säilyneet. Katso oman ikäryhmäsi viitearvo ja testaa, kuinka monta toistoa saat tehtyä yhdellä jalalla.

Pohkeiden voimaa ei välttämättä tule ajatelleeksi ennen kuin portaiden nouseminen, käveleminen tai tasapainon säilyttäminen alkaa tuntua aikaisempaa vaikeammalta.

Pohjelihakset osallistuvat jokaiseen askeleeseen. Ne auttavat nostamaan kantapään maasta ja työntämään kehoa eteenpäin kävellessä ja juostessa.

Lisäksi niillä on tärkeä tehtävä tasapainon ylläpitämisessä.

Pohkeiden voimaa ja kestävyyttä voi arvioida yksinkertaisella varpaille nousutestillä.

Lähikuva jaloista, jotka seisovat varpaillaan.

Testissä noustaan yhdellä jalalla varpaille niin monta kertaa kuin hyvällä tekniikalla pystytään.

Näin teet varpaille nousutestin

Tee testi molemmilla jaloilla erikseen.

  1. Seiso yhdellä jalalla seinän edessä.
  2. Tue tasapainoa kevyesti sormenpäillä, mutta älä vedä itseäsi ylöspäin käsillä.
  3. Pidä testattavan jalan polvi ja ylävartalo suorina.
  4. Nouse varpaille mahdollisimman korkealle.
  5. Laske kantapää hallitusti alas ja toista liike tasaiseen tahtiin.
  6. Lopeta, kun et enää pääse yhtä korkealle, tekniikka hajoaa tai et pysy tahdissa.

Tutkimuksessa liikkeet tehtiin loivalla, 10 asteen kaltevuudella ja 60 toiston minuuttivauhdilla.

Kotona testin voi tehdä turvallisuuden vuoksi myös tasaisella alustalla, mutta silloin tulos ei ole täysin vertailukelpoinen tutkimuksen lukujen kanssa.

Jos käytät koroketta tai kaltevaa alustaa, varmista, ettei se pääse liikkumaan. Testiä ei pidä tehdä, jos jalassa tai akillesjänteessä on kipua tai tuore vamma.

Näin monta kertaa pitäisi päästä varpaille

Vuonna 2017 julkaistussa tutkimuksessa varpaille nousutestiin osallistui 566 tervettä, 20–81-vuotiasta aikuista. Tutkijat määrittivät tulosten perusteella eri-ikäisten naisten ja miesten viitearvot.

Alla olevat luvut kuvaavat eri ikäryhmien keskimmäistä eli mediaanitulosta.

Ikä Miehet Naiset
20–29 vuotta noin 37 noin 30
30–39 vuotta noin 33 noin 27
40–49 vuotta noin 28 noin 25
50–59 vuotta noin 24 noin 22
60–69 vuotta noin 19 noin 19
70–79 vuotta noin 15 noin 16
80 vuotta täyttäneet noin 10 noin 14

Tutkimuksessa miehet tekivät keskimäärin enemmän toistoja kuin naiset noin 60 vuoden ikään asti. Tämän jälkeen naiset pärjäsivät testissä hieman miehiä paremmin.

Ikä ei kuitenkaan yksin määritä tulosta. Myös liikunnan määrä vaikutti selvästi suoritukseen. Aktiivisimmat osallistujat pystyivät tekemään keskimäärin 7–9 toistoa enemmän kuin vähän liikkuvat.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu

Tätä testin tulos kertoo

Varpaille nousutesti mittaa ennen kaikkea pohjelihasten kestävyyttä eli sitä, kuinka pitkään lihakset pystyvät tuottamaan voimaa toistuvasti.

Se ei siis kerro pelkästään lihasvoimasta, vaan myös liikkeen hallinnasta ja nilkan toimintakyvystä.

Jos saavutat oman ikäryhmäsi viitearvon, pohkeidesi kestävyys on suunnilleen samalla tasolla kuin samanikäisillä terveillä aikuisilla keskimäärin.

Viitearvon selvästi ylittävä tulos kertoo puolestaan keskimääräistä paremmasta pohjelihasten kestävyydestä.

Viitearvon alittava tulos voi olla merkki siitä, että pohkeet hyötyisivät vahvistamisesta. Heikko kestävyys voi näkyä arjessa esimerkiksi portaissa, ylämäissä tai pitkällä kävelylenkillä jalkojen tavallista nopeampana väsymisenä.

LUE MYÖS: Tämä tapahtuu lihaksillesi, kun alat kävellä joka päivä

Pohjelihakset tuottavat askeleen loppuvaiheen työntövoiman, joten niiden kunto vaikuttaa myös kävelyn sujuvuuteen.

Tulokseen vaikuttaa kuitenkin myös liikuntatausta. Tutkimuksessa aktiivisimmat osallistujat tekivät keskimäärin 7–9 varpaille nousua enemmän kuin vähän liikkuvat.

Vertaa myös jalkoja keskenään

Kokonaismäärän lisäksi kannattaa tarkastella, suoriutuvatko jalat testistä suunnilleen yhtä hyvin.

Lähikuva naisen jaloista, jotka seisovat varpaillaan jumppamaton päällä.

Muutaman toiston ero voi olla tavallista vaihtelua, mutta selvä ero saattaa kertoa toisen jalan heikommasta voimasta tai kestävyydestä.

Taustalla voi olla esimerkiksi aikaisempi nilkka-, pohje- tai akillesjännevamma. Jos puoliero on huomattava, toistuu testikerrasta toiseen tai liikkeeseen liittyy kipua, asia kannattaa ottaa puheeksi fysioterapeutin kanssa.

Pohkeiden voima heikkenee iän myötä

Tutkimuksessa varpaille nousujen määrä väheni miehillä keskimäärin noin 4–5 toistolla vuosikymmenessä. Naisilla pudotus oli hieman loivempi.

Ikääntyessä pohjelihasten koko, voimantuotto ja lihasten sekä jänteiden ominaisuudet muuttuvat. Heikot pohjelihakset on yhdistetty iäkkäillä esimerkiksi heikompaan tasapainoon, liikkumisvaikeuksiin ja suurempaan kaatumisriskiin.

LUE MYÖS: Kompressiosukista voi olla enemmän hyötyä kuin arvaat – 4 hyvää syytä käyttää niitä

Hyvä uutinen on, että pohkeita voi vahvistaa yksinkertaisesti harjoittelemalla samaa liikettä.

Aloita kahdella jalalla tehtävistä varpaille nousuista ja siirry yhden jalan versioon, kun liike tuntuu helpolta. Vastusta voi myöhemmin lisätä esimerkiksi pitämällä kädessä painoa.

Tärkeintä on tehdä liike hallitusti koko liikeradalla. Nouse mahdollisimman korkealle varpaille ja laske kantapää rauhallisesti takaisin alas.

Kirjoita haku ja paina Enteriä

Liity 125 000+ tilaajaamme

Liity 125 000+ tilaajaamme

Tilaa ilmainen uutiskirjeemme nyt ja saat 20% alennuksen keventäjien jäsenyydestä. Saat säännöllisesti sähköpostiisi asiantuntijatietoa, käytännön vinkkejä ja erikoistarjouksia. 

Kiitos, että tilasit Keventäjän kirjeen! Tarkista vielä sähköpostisi ja vahvista liittyminen.

Pin It on Pinterest

Nainen tekemässä kotitreeniä olohuoneessa. Vatsalihastreeni.