Puolitoista litraa vettä päivässä, suurin osa juotuna ja loput ruuan mukana. Personal trainer Timo Haikarainen on virallisen suosituksen kanssa yhtä mieltä.
Hänestä määrän voi nostaa kahteen litraan tai ylikin, jos liikkuu päivän aikana paljon. Se, mikä on paljon, riippuu ihmisestä. Hyväkuntoiselle jumppatunti voi olla helppo kuin mikä, mutta sohvaperunalla valuu hiki. Silloin elimistöstä poistuu nestettä, ja sitä tarvitaan lisää.
Timo Haikarainen auttaa työkseen ihmisiä laittamaan liikunta- ja ravitsemustottumuksensa kuntoon. Nuutunut asiakas, joka on ehkä myös stressaantunut ja kärsii päänsäryistä, voi saada uutta energiaa yksinkertaisella kikalla: juomalla.
– Tavallinen hanavesi riittää. On turha hankkia esimerkiksi jotain tiettyä tislattua vettä, sillä vaikutus on sama. Ja liika on aina liikaa. Tiedän treenaajia, jotka juovat neljä viisi litraa päivässä. Siinä ei ole järkeä, sillä vedestä saatava hyöty ei enää kasva, Haikarainen toteaa.
Lukuisat elimistön toiminnot vaativat vettä. Esimerkiksi päätä voi alkaa pakottaa, kun on juonut liian vähän, kertoo ravitsemusterapeutti Kirsi Männistö. Paras ensilääke päänsärkyyn onkin iso lasi vettä.
Terveyttä ja kauneutta
Vedenjuonti edistää ruuansulatusta, ylläpitää suolen toimintaa ja ehkäisee ummetusta. Se myös edistää verenkiertoa ja auttaa kehoa säätelemään lämpötilaansa. Sylkeä ei muodostuisi ilman nestettä. Vesi voi joissain tilanteissa olla myös painonhallintakeino: välillä nälkä voikin olla janoa, Kirsi Männistö kertoo.
Veden ansiosta elimistön kuona-aineet lähtevät liikkeelle. Kroppa ei kuitenkaan toimi niin yksinkertaisesti, että mitä enemmän juo, sitä enemmän kuona-aineita poistuu.
Riittävä vedenjuonti myös kaunistaa monella tapaa. Sopiva nesteytys pitää ihon siloisena ja saa sen näyttämään nuoremmalta. Vastaavasti heikko nestetasapaino näkyy ulospäin: iho on kuivempi ja siksi ryppyisempi.
Yliannostusta on vaikea saada
Vettä voi myös juoda liikaa. Kirsi Männistö sanoo, että tarkkoja maksimimääriä ei ole. Esimerkiksi kolme litraa on paljon päivänä, johon ei juuri kuulu fyysistä ponnistelua. Kerralla ja nopeasti juotuna kaksi litraakin voi jo olla liioittelua.
Vettä ei voi saada normaalisti liikaa vahingossa. Riskiryhmässä ovat he, jotka vahtivat juomistaan tarkkaan ja huolestuvat heti, jos vesipullo ei ole käden ulottuvilla. Myös tiettyihin mielenterveysongelmiin voi liittyä terveyttä uhkaavaa veden juomista
Yliannostuksen tiellä on myös käytännön ongelma. Esimerkiksi viisi litraa päivässä on valtava määrä, jonka saadakseen pitää juoda aivan jatkuvasti ja lisäksi hypätä vessassa koko ajan. Arki vaikeutuu, ja siksi tilanne kehittyy harvoin todella pahaksi.
Liiallinen juominen näkyy samankaltaisina oireina kuin nestehukka. Olo voi olla sekava, ärtyisä ja pahoinvoiva. Ylimääräinen vesi häiritsee kehon elektrolyyttitasapainoa eli laimentaa suoloja. Pahimmillaan liika vedenjuonti turvottaa aivoja ja voi johtaa kuolemaan. Silloin on kyse harvinaisesta vesimyrkytyksestä.
– Liian vähäinen juominen on kuitenkin huomattavasti suurempi ongelma, ja olisin ennemmin huolissani siitä, Kirsi Männistö sanoo.
Nestevajaus laskee suorituskykyä heti. Janon tunnetta ei kuuluisi edes tulla, koska se viestii jo pienestä nestehukasta. Viimeistään silloin on hyvä tankata.
Jumppasalin ovelta ei tarvitse kääntyä pois, jos juomapullo jäi kotiin. Jumpan aikana keho ei tarvitse vettä ollenkaan, jos on muistanut juoda tarpeeksi päivän aikana. Moni ei ole, ja siksi jumppaohjaajat muistuttavat huikasta vähän väliä. Huonosti nesteytetyn jumpasta ei tule mitään. Etenkin laiska liikkuja voi siis tsempata itseään vedellä, koska liikunta on tietysti miellyttävämpää, kun se on helpompaa.
Vesi vaikuttaa välittömästi painoon. Joskus vaa’an lukema on heti saunassa käynnin tai kuntoilun jälkeen pienempi kuin sitä ennen, mutta lähtenyt paino on pelkkää nestettä. Jos hikoilun yhteydessä juo riittävästi, paino ei laske.
Entä jos ei janota?
Timo Haikarainen neuvoo käyttämään harkintaa ja miettimään, saako ehkä jo tarpeeksi vettä.
– Riittävä juominen on tärkeää hyvinvoinnille, mutta jos kroppa toimii, olo on hyvä ja virtaa riittää, pienempi määrä eli vaikka viisi lasia päivässä voi hyvin olla tarpeeksi. Mutta ennen liikuntasuoritusta ja sen jälkeen on aina juotava, vaikkei niin janottaisikaan.
Mausta vesi mieluisaksi
Vesi alkaa maistua, kun maustat sen mieluisaksi hedelmillä, marjoilla tai yrteillä. Kokeile vaikka appelsiinia tai limettiä. Pakastemarjoja saa vuoden ympäri ja kaupoissa on nykyään hyvin myös tuoreyrttejä. Esimerkiksi basilika sopii vedenkin sekaan.
Hanasta vesi ei tule aivan kylmänä. Voit kokeilla, olisiko jääkylmä vesi sinun juttusi. Viilennä juoma jääkuutioilla tai laita koko pullo pakkaseen.
Lähdenvesi ja kivennäisvesi sopivat hyvin janojuomaksi. Jos haet veden itse lähteestä, huolehdi, että se on puhdasta.
Jos juot puollosta, muista pestä pullo korkkeineen välillä, äläkä juo pitkään seissyttä vettä. Siinä saattaa olla epäpuhtauksia.
Kahvia saa juoda hyvällä omallatunnolla, kun pysyttelee kohtuullisessa määrässä ja välttää sokerin lisäämistä. Koska kofeiini lisää virtsaneritystä, on suositeltavaa juoda ainakin lasillinen vettä kahvikupillisen kanssa.
Näin lisäät juomista
- juo aamusta lähtein joka aterian yhteydessä ainakin lasillinen vettä
- mittaa vesi jo aamulla pulloon tai karahviin, josta näet suoraan, paljonko olet juonut
- opettele juomaan vettä ja vakiinnuta se vähitellen tavaksi
- WC-käynnin yhteydessä voit vilkaista pyttyyn. Jos virtsa on vaaleaa, saat riittävästi vettä
Vesi auttaa
- pysymään virkeänä ja vireänä. Nestehukka on yleinen väsymyksen syy, koska se heikentää keskittymiskykyä, koordinaatiokykyä ja reaktioaikaa.
- nestevajauksesta johtuvaan päänsärkyyn.
- ehkäisemään tauteja ja viruksia, koska se suojaa soluja niiltä. Jos juot liian vähän, elimistöön alkaa kertyä kuona-aineita.
- kehoa käyttämään hyväksi ruuan ravintokuidut ja edistää sitä kautta ruuansulatusta.
- ihosoluja pysymään pehmeinä ja kimmoisina.
- pitämään nälän tunnetta poissa.
- pitämään verenpaineen tasaisena. Liian vähäinen juominen laskee verenpainetta ja heikentää esimerkiksi jalkojen verenkiertoa.
