Koko perheen kevennys

Julkisuudessa puhutaan paljon siitä, miten hoikkuutta ja lihaksisuutta ihannoidaan ja toisaalta myös lasten, nuorten sekä aikuisten lisääntyneestä lihavuudesta. Tutkimukset osoittavat, että lasten ja nuorten ylipaino on yleistynyt viimeisen 20 vuoden aikana. On myös havaittu, että jos vanhemmat ovat ylipainoisia, on myös lapsilla suurempi riski lihoa. Koko perheen terveellisiin elintapoihin on siis syytä kiinnittää huomiota jo varhaisessa vaiheessa, jotta ylipainosta ja liikkumattomuudesta ei kasva liian isoa haastetta myöhemmin.

Lasten ja nuorten kohdalla on oltava erityisen tarkka puhuttaessa paino- ja ulkonäköasioista. Oli sitten kyseessä oma tai lapsen painonhallinta, niin ulkomuodon kommentointia ja sanoja laihduttaminen, ylipaino ja lihavuus tulisi välttää. Terveelliset elämäntavat olisi hyvä oppia jo lapsena luonnollisena osana elämää. Keventäjät on siitä kiva juttu, että se sopii hyvin koko perheelle. Keventäjä-äidillä tai -isällä on hyvä mahdollisuus edistää myös lastensa terveyttä. Kuopion yliopiston ravitsemustieteen lehtorin Outi Nuutisen sanoin: ””Ainoa tehokas lihavuuden hoito on lasten ylipainon ehkäisy””. Tässä on minusta hyvä ohjenuora meille kaikille vanhemmille.

Perheessä opitut mallit

Jokainen perhe on erilainen. Jokaisella on omat arvot ja toiveet elämän suhteen eikä ole vain yhtä oikeaa tapaa elää, mutta joskus kannattaisi pysähtyä miettimään, ovatko elämäntapamme sellaisia, että ne tukevat hyvinvointiamme? Voisiko tehdä jotain muutoksia, jotta jaksaisimme paremmin tai painomme pysyisi paremmin kurissa? On myös hyvä muistaa, että jokaisella on oma hyvän olon paino, jota ei tarvitse katso taulukosta. Sopivan painoisena jaksaa hyvin, pystyy tekemään itselle tärkeitä asioita eikä paino ole esteenä arjen touhuissa. Toiset ovat luonnostaan todella hoikkia ja toiset hiukan pyöreitä ja molemmat voivat olla hyvinvoivia ja terveitä, sillä– elämäntavat eivät aina välttämättä näy vaa´’assa. Lasten kohdalla tulisi muistaa, ettei pieni pyöreys aina ole ylipainoa, johon tulee tiukalla otteella tarttua. Suosittelen, että lasten kohdalla katsottaisiin aina painon sijaan koko perheen elämäntapoja.

Lapset omaksuvat perheen elämäntavat. Lapsuuden ruuat maistuvat tutulta ja lapsena luodut makumieltymykset ovat hyvin vahvoja ja säilyvät pääpiireittäin myös aikuisena. Toivoisin, että vanhemmat miettisivät, miten perheen tavat ja tottumukset vaikuttavat lapsen tulevaisuuteen. Aikuinen voi itse valita mitä syö, mutta lapsien valintoihin vanhemmilla on suuri vaikutus. Useimmiten kasvissyöjän lapsesta tullee kasvissyöjiä ja toisaalta, jos kotona syödään paljon eineksiä, maistuu valmislihapulla suussa paremmalta kuin itse valmistettu. Makutottumuksia voi muuttaa lapsuuden jälkeenkin, mutta on helpompaa syödä terveellisesti aikuisena, jos siihen on tottunut jo lapsena. Uusiin makuihin tottumiseen menee 10-20 maistamiskertaa niin aikuisilla kuin lapsillakin. Ei siis kannatta luovuttaa ensimmäisellä kerralla, vaan tarjota uutta ruokaa monta kertaa.

Perheen rytmit

Lapsiperheissä on touhua ja hulinaa, olivatpa lapset vauvoja tai teinejä. Hyvä lähtökohta hyvinvoinnin vaalimiseen voisi olla arjen rytmien kuntoon saattaminen. Me kaikki tarvitsemme kunnolla unta, lepoa ja ravintoa säännöllisesti. Lisäksi vielä pikkuisen liikettä päivän aikana, niin ollaan aika hyvällä reitillä kohti parempaa arkea. Tämä tietenkin vaatii suunnittelua ja halua panostaa aikaansa hyvinvoinnin vaalimiseen. Hyvin pian voi kuitenkin huomata, mikä vaikutus on sillä, että menee ajoissa nukkumaan tai että muistaa syödä kunnollisen lounaan. Tutkimuksissa on todettu, että normaalipainoiset nuoret syövät säännöllisesti aamiaista, koululounasta ja vain harvoin epäterveellisiä välipaloja.

Liikunta on tärkeä osa hyvinvointiamme. Liikunnan ei tarvitse olla suorittamista vaan arkiaktiivisuuskin usein riittää: liikkumista kävellen ja pyöräillen, autokyydit ja hissit vähemmälle. Pienistä askelista kertyy yllättävän iso määrä liikuntaa. Toki on upeaa, jos lisäksi vielä harrastetaan yhdessä ja erikseen. Kannattaa tarkkailla myös, kuinka paljon passiivista aikaa kuluu telkkarin katsomiseen ja pelien pelaamiseen.

Hyvinvointia koko perheelle

Lasten ja nuorten kanssa painonhallinta on herkkää puuhaa. Siksi kannattaa painottaa enemmän jaksamista ja elinvoimaa sekä tehdä muutoksia pikkuhiljaa koko perheen tottumuksiin. Säännöllinen ateriarytmi ja kasvisten ja täysjyväviljan lisääminen ruokavalioon on ensimmäinen askel. Ruokavalion olisi hyvä sisältää myös riittävästi proteiinia: kalaa, lihaa ja maitotaloustuotteita. Rasva on myös välttämätön ravintoaine. Keho tarvitsee myös nestettä, muttei aina limuja, energiajuomia ja mehuja.

Turhan sokerin karsiminen arjen ruokavaliosta on aina viisasta. Sokeria tulee paitsi karkeista ja herkuista, myös monista peruselintarvikkeista kuten muroista ja maustetuista jogurteista ja viileistä. Runsas sokerin syöminen ei ole hyväksi painonhallintaa ajatellen, mutta vielä enemmän miettisin, miten se vaikuttaa ihan arjessa jaksamiseen.

Pienillä arkisilla muutoksilla voidaan edistää koko perheen hyvinvointia. Lapset ja nuoret kannattaa ottaa mukaan kauppaan ja jokainen voi auttaa ruuanvalmistuksessa taitojensa mukaan. Näin he oppivat valitsemaan terveyden kannalta hyviä ruokia ja ruuanvalmistustapoja. Nuoret voivat osallistua jo enemmänkin ruuanvalmistukseen. On tärkeää, että kotoa muuttava nuori osaa valmistaa itselleen hyvää ja terveellistä ruokaa. Ruuanvalmistuksen opettelu yksinään on työlästä ja ruokatottumukset ajautuvat helposti väärille raiteille. Kun kokkaustaidot ovat kunnossa, on helpompaa syödä terveellisesti.

Riittävän hyvä arki

Perheiden arki on usein vauhdikasta eikä ruuanlaittoon ja yhdessä syömiseen juuri jää aikaa.  Pakastinta ja puolivalmiita tuotteita hyödyntäen päivällinen valmistuu nopeammin lasten katsellessa lastenohjelmia. Yhteinen ateria voi olla vaikka iltapala, jos päivällisen aikaan kaikki ovat omissa menoissaan. Viikonloppuisin on usein enemmän aikaa keskittyä ruuanvalmistukseen ja silloin siitä voi tehdä koko perheen yhteisen harrastuksen. Viikon kohokohta voi olla se, kun katetaan pöytä kauniisti, sytytetään kynttilät ja syödään rauhassa. Arjen pienistä asioista voi tehdä juhlahetkiä!

Kohtuus kaikessa on hyvä lause, joka kannattaa pitää mielessä. Ei ole viisasta viedä terveellisten tottumusten noudattamista äärimmilleen. Rento ote kannattaa ja se tuottaa varmasti kokonaisvaltaisesti paremman hyvinvoinnin kuin tiukka nipottaminen.  Hyvinvoinnin kannalta ei aina edes ole tarpeen suuri elämäntaparemontti, vaan joskus pieni tuunauskin tuottaa tulosta. Ennen kaikkea kannustan pohtimaan, mikä olisi meidän perheelle, lapsille ja itselle hyväksi ja millaisilla pienillä muutoksilla voisimme edistää omaa hyvää oloa.

Esimerkki opettaa

Vanhemmat ovat mallina lapsilleen: jos omalla lautasella ei ole kasviksia ja lenkkarit pölyttyvät kaapissa, ei minusta voi lapseltakaan olettaa muunlaista käytöstä. Omalla esimerkillämme me vanhemmat voimme osoittaa, että terveelliset elämäntavat ovat luonnollinen ja mukava asia. Terveellinen ruoka on hyvää ja se yhdessä liikunnan kanssa auttaa jaksamaan arjessa. Terveellisyyttä ja hyvinvointia ei kuitenkaan tarvitse erityisesti painottaa. Meidän fiksut lapset ja nuoret kyllä ymmärtävät nämä asiat näkemällä ja kokemalla. Joskus tosin lapset kyselevät vaikeita. ””Miksi aikuiset käy lenkillä?””, kysyi poikani. Niinpä, jos itse liikkuisin päivän aikana kuten hän, ei tulisi mieleenikään lähteä enää illalla lenkille. Myös me aikuiset voimme oppia paljon lapsiltamme.